Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. Artboard 1 copy 14Artboard 1 copy 7Artboard 1 copy 66Artboard 1 copy 23Artboard 1 copy 16Artboard 1 copy 55Artboard 1 copy 43Artboard 1 copy 50Artboard 1 copy 54Artboard 1 copy 34Artboard 1 copy 51Artboard 1 copy 36Artboard 1 copy 35Artboard 1 copy 46Artboard 1 copyArtboard 1 copy 31Artboard 1 copy 48Artboard 1 copy 9Artboard 1 copy 27Artboard 1 copy 8Artboard 1 copy 20Artboard 1 copy 2Artboard 1 copy 24Artboard 1 copy 62Artboard 1 copy 30Artboard 1 copy 41Artboard 1 copy 28Artboard 1 copy 26Artboard 1 copy 67Artboard 1 copy 52Artboard 1 copy 33Artboard 1 copy 29Artboard 1 copy 19Artboard 1 copy 53Artboard 1 copy 22Artboard 1 copy 21Artboard 1 copy 12Artboard 1 copy 13Artboard 1 copy 47Artboard 1 copy 49Artboard 1 copy 57Artboard 1 copy 32Artboard 1 copy 4Artboard 1 copy 25Artboard 1 copy 10Artboard 1 copy 15Artboard 1Artboard 1 copy 56Artboard 1 copy 11Artboard 1 copy 38Artboard 1 copy 65Artboard 1 copy 39Artboard 1 copy 5Artboard 1 copy 58Artboard 1 copy 6Artboard 1 copy 17Artboard 1 copy 40Artboard 1 copy 60Artboard 1 copy 3Artboard 1 copy 45Artboard 1 copy 18Artboard 1 copy 42Artboard 1 copy 61Artboard 1 copy 63Artboard 1 copy 64Artboard 1 copy 59Artboard 1 copy 44Artboard 1 copy 37 Combined Shape Created with Sketch. icon/info Created with Sketch. icon/info Created with Sketch. Group 17 Created with Sketch. Fill 1 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. 99021DFE-DB58-4EE2-9D52-C2BF154A8B0A Created with sketchtool. Oval 2 Created with Sketch. Combined Shape Created with Sketch. Combined Shape Copy Created with Sketch. Group 18 Created with Sketch. Group 16 Created with Sketch. Page 1 Created with Sketch. ;
« Takaisin listaukseen
20.7.2005 00.00
Lehdistötiedotteet

Hyvä myyrävuosi siivitti tuulihaukkojen onnistunutta pesintää

Fingrid asennutti viime vuonna Etelä- ja Varsinais-Suomessa oleviin voimajohtopylväisiin tuulihaukan kodiksi soveltuvia pesäpönttöjä. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvan tuulihaukan suojelua haluttiin edistää houkuttelemalla sitä asuinsijoille, joille sen pahin vihollinen näätä ei juuri uskaltaudu. Nyt pesintä on loppusuoralla ja alustavien laskentojen perusteella voimajohtoaukeiden pesäpöntöt näyttävät toimineen toivotulla tavalla: kymmenittäin lentäviksi myyräloukuiksi sanottuja tuulihaukkoja varttui uusissa turvallisissa pylväsyksiöissä.

Tutkija Pertti Koskimies kertoo tämänvuotisten pesintöjen olleen hyvin eriaikaisia, joskin enemmistö linnuista pesi tavanomaiseen aikaan, aloitellen pesintäänsä viimeistään vapun tienoilla. Lintujen kannalta hyvä myyrätilanne lähes koko Suomessa johti suuriin parimääriin tuulihaukkojen suosimilla alueilla. Hyvinä myyrävuosina myös haukkojen poikasmäärät ovat keskimääräistä suurempia.

Lentäviksi myyräloukuiksi kutsutut tuulihaukat ovat viljelijöiden ja taimikon kasvattajien kannalta erityisen mieluisia pesijöitä. Tuulihaukkaperhe saattaa pesimäkauden aikana popsia ravinnokseen satoja myyriä ja muita pikkunisäkkäitä. Linnun saalistaminen aikaisin keväällä lisää "myyräntyön" tehoa, koska jo moni kantava myyränaaras päätyy haukan ruoaksi.

Kaikkiaan tuulihaukkoja pesi yhdeksässä uudessa pylväsyksiössä Tammelassa, Elimäellä, Ruotsinpyhtäällä, Anjalankoskella ja Luumäellä. Lisäksi neljässä pöntössä havaittiin oleskelun merkkejä. Aina oleskelusta ei jää merkkejä - lähinnä höyheniä -, mutta on todennäköistä, että useampikin pönttö on ollut haukkojen tiedossa. "Koska koiraat ovat varsin kotipaikkauskollisia, on luultavaa, että parimäärät pylväissä kasvavat. Näin on käynyt kaikilla pöntötetyillä uudisalueilla; linnut opettelevat ensin uudet asuinsijansa", Pertti Koskimies toteaa.
 
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on suipposiipinen, pitkäpyrstöinen, hieman varista pienempi jalohaukka. Se on helppo tunnistaa saalistustavastaan: lintu lekuttelee lähes paikallaan vastatuuleen peltoaukean yllä myyriä vaanien. Kun saalis on katsottuna se laskeutuu vähä vähältä alemmas ja lopulta sieppaa paistin nopealla syöksyllä. Tuulihaukka on taantunut Suomessa murto-osaan puolen vuosisadan takaisesta kannastaan. Kanta on romahtanut monista eri syistä johtuen, mutta suurimpina syinä lienevät ympäristömyrkyt ja näätäkannan runsastuminen. Peltojen salaojitus ja maatalousympäristön muutokset ovat myös heikentäneet tuulihaukan luontaisia saalistusympäristöjä.

Voimajohtopylväiden käyttö lintupönttöjen sijaintipaikkana on poikkeuksellista ja pönttöjen asentamisen saavat turvallisuussyistä tehdäkin vain sähköalan ammattilaiset. Voimajohtopylväisiin ei ulkopuolisten ole lupa muutoinkaan kiivetä missään oloissa. Myös poikasten rengastajat saavat tarvittavan sähköturvallisuusopastuksen.


Lisätietoja:  
Tutkija Pertti Koskimies  040 721 6764
Kunnossapitopäällikkö Ari Levula 0400 648 522