Avoimet johtoaukeat suoalueilla ovat merkittävä elinympäristö perhosille

Suot ovat merkittävä elinympäristö perhosille. Suon säilyminen avoimena ja vähäpuustoisena suosiikin perhosia. Perhosten määrään voidaan selvästi vaikuttaa raivaamalla suoalueiden johtoaukeita yhtä usein kuin metsämaillakin. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston toteuttamasta mittavasta tutkimuksesta johtoaukeista luonnonsoita korvaavina elinympäristöinä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2004 - 2008.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin ja Energiateollisuus ry:n rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin soilla sijaitsevien johtoaukeiden merkitystä luonnonsoita korvaavina elinympäristöinä suoperhosille. Tutkimus osoitti selkeästi, että johtoaukeilla on merkitystä sekä suo- että päiväperhosille luonnonsoita ja muita avoimia elinympäristöjä korvaavina alueina.
Vastaavia tuloksia on saatu aikaisemmissa selvityksissä.

Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2003  julkaisemassa tutkimuksessa todettiin voimajohtoaukeilla olevan suuri merkitys perinneniittyjen vähenemisestä kärsiville perhosille. Tämän tutkimuksen mukaan johtoalueen usein tapahtuva raivaaminen lisää perhosten määrää.

Ympäristökeskuksen tekemän tutkimustulosten ja myös muiden lyhyempää raivauskiertoaikaa puoltavien seikkojen, kuten käyttövarmuuden ja raivausjätteen määrän vähentämisen perusteella Fingrid päätti lyhentää raivauskiertoaikaa metsämailla. Kiertoaikaa lyhennettiin Etelä-Suomessa 6 - 7 vuodesta 5 vuoteen ja muualla Suomessa 6 - 9 vuodesta 5 - 7 vuoteen.

Lyhyt raivauskiertoaika myös suoalueille

Soilla vesakon pituuskasvu on kivennäismaita hitaampaa, joten niillä voitaisiin käyttövarmuutta vaarantamatta soveltaa pidempää raivauskiertoaikaa kuin metsämailla. Fingrid halusi kuitenkin selvittää ennen raivauskiertoajoista päättämistä, miten puuston määrä soilla vaikuttaa perhosiin ja mikä olisi siten optimaalinen raivauskiertoaika. Asian selvittäminen vaati useiden vuosien kenttätyön, jossa tutkittiin perhosten määrää raivauskierron eri vaiheissa.

Kenttätyöt on saatu valmiiksi ja analyysit osoittavat, että suon pusikoituminen raivauskiertoajan loppupuolella vähentää perhosten määrää. Tulosten perusteella perhosten kannalta optimaalinen raivauskiertoaika on niinkin lyhyt kuin 3 - 4 vuotta. Tämän vuoksi Fingrid aikoo käyttää jatkossa soilla pääsääntöisesti samaa 5 - 7 vuoden kiertoaikaa kuin metsäalueillakin. 

Lisätietoja antavat:
Terhi Lensu Jyväskylän Yliopisto puh. 040 7189648
Miia Wallén Energiateollisuus ry puh. 09 5305 2206
Ari Levula Fingrid Oyj puh. 0400 648522