Pohjoismaat laativat yhteiset raportit verkon kehittamissuunnitelmasta ja sahkotehon riittavyydesta
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt julkaisivat tänään yhteiset raportit pohjoismaisen verkon kehittämissuunnitelmasta sekä sähkötehon riittävyydestä.
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kantaverkkoyhtiöiden yhdessä laatimissa raporteissa on kuvattu menetelmä sähkötehon riittävyyden arviointiin sekä markkinatoimenpiteitä sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi. Raportit on laadittu vastauksena Pohjoismaiden ministerineuvoston osoittamiin tehtäviin.
Pohjoismaisessa verkkosuunnitelmassa raportoidaan kootusti nykyiset verkon vahvistussuunnitelmat ja hankkeet. Näiden lisäksi raportissa tunnistetaan viisi priorisoitua leikkausta, joiden siirtotarpeita tullaan arvioimaan jatkossa tarkemmin. Leikkaukset ovat Norja-Tanska, Norja-Ruotsi, Norja-Suomi, Suomi-Ruotsi sekä Ruotsi-Tanska. Suomen osalta siirtotarpeita arvioidaan kolmannen yhdysjohdon valmistumisen jälkeisessä tilanteessa.
- Pohjoismaisen verkon kehittämisen pääajureiksi suunnitelmassa tunnistettiin lisääntyvä uusiutuvan energian tuotanto, lisääntynyt siirtotarve pohjois-etelä -suunnassa, uudet siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan ja Brittein saarille, Baltian järjestelmän integrointi sekä lämpövoima- ja ydinvoimatuotannon sulkeutuminen. Näiden lisäksi käyttövarmuus säilyy keskeisenä verkon kehittämisen ajurina, johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä kertoo.
Sähkön tuotantorakenne muuttuu koko Euroopassa, ja uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen yhdistettynä lämpövoimatuotannon poistumiseen haastaa järjestelmän käyttötoimintaa myös pohjoismaisessa järjestelmässä.
Pohjoismaisessa verkkosuunnitelmassa raportoidaan kootusti nykyiset verkon vahvistussuunnitelmat ja hankkeet. Näiden lisäksi raportissa tunnistetaan viisi priorisoitua leikkausta, joiden siirtotarpeita tullaan arvioimaan jatkossa tarkemmin. Leikkaukset ovat Norja-Tanska, Norja-Ruotsi, Norja-Suomi, Suomi-Ruotsi sekä Ruotsi-Tanska. Suomen osalta siirtotarpeita arvioidaan kolmannen yhdysjohdon valmistumisen jälkeisessä tilanteessa.
- Pohjoismaisen verkon kehittämisen pääajureiksi suunnitelmassa tunnistettiin lisääntyvä uusiutuvan energian tuotanto, lisääntynyt siirtotarve pohjois-etelä -suunnassa, uudet siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan ja Brittein saarille, Baltian järjestelmän integrointi sekä lämpövoima- ja ydinvoimatuotannon sulkeutuminen. Näiden lisäksi käyttövarmuus säilyy keskeisenä verkon kehittämisen ajurina, johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä kertoo.
Sähkön tuotantorakenne muuttuu koko Euroopassa, ja uusiutuvan energian tuotannon lisääntyminen yhdistettynä lämpövoimatuotannon poistumiseen haastaa järjestelmän käyttötoimintaa myös pohjoismaisessa järjestelmässä.
Muutokset vaikuttavat myös sähkömarkkinoihin ja perinteisen tuotannon kannattavuuteen. Sähkötehon riittävyyden arviointitarve sekä tehokkaiden markkinoiden edelleen kehittäminen on kantaverkkoyhtiöiden prioriteetti. Hyvin toimivat markkinat ovat avainroolissa sähkötehon riittävyyden varmistamisessa.
- Olemme tunnistaneet joukon alueita, joilla markkinoita tulee edelleen kehittää sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi, Jussi Jyrinsalo mainitsee.
Sähkötehon riittävyyden varmistamista helpottaa erityisesti neljä meneillään olevaa hanketta: lyhyemmän kaupankäyntijakson käyttöönotto markkinoilla, täyden kustannuksen tasevastuun käyttöönotto (full cost balancing), yhteisen pohjoismaisen kapasiteetinlaskentamenetelmän kehittäminen sekä kuluttajien valtuuttaminen hyötymään kulutuksensa joustopotentiaalista.
Nyt julkaistut kaksi raporttia muodostavat perustan myöhemmin julkaistavalle koko järjestelmän kattavalle raportille.
Lisätietoja:
Suunnittelupäällikkö Maarit Uusitalo, Fingrid Oyj, puh. 040 511 7568
Johtaja Jussi Jyrinsalo, Fingrid Oyj, puh. 040 550 2044 (parhaiten 10.8. alkaen)
Raportit: