Sähköterapia - totta vai tarua?

Elektran kesänäyttelyssä liikutaan tieteen ja lupausten rajamailla. Perinneyhdistys Elektran kesänäyttely Hämeenlinnan sähkömuseossa avaa näkymiä menneeseen ja jo osin unohdettuun aikaan sähkötekniikan historiassa. Tieteen ja lupausten rajamailla liikkunut sähköterapioiden aikakausi ei ajallisesti ole kovin kaukaista historiaa - ja onko se edes historiaa?TV:n ostoskanavien päivittäin suoltamat sähköisten vempaimien "Hyvästi kivuille ja säryille"-mainostyrkyt lupaavat ihmeparannusta monenlaiseen vaivaan. Mainosten takana on historian havinaa tässä ajassa ja Elektran sähköterapianäyttelyssä selviääkin, ettei ilmiö ole uuden uutukainen ollenkaan. Sähköterapialaitteita on markkinoitu ihmeparan-tajina niin kauan kuin sähköä on osattu hallita. Tieto sähkön vaikuttavuudesta ihmiskehoon merkitsi käännekohtaa lääketieteelle.

Sähkön tutkimisen pioneerikaudella huomattiin - osin vahingossakin - sähkön fysiologiset vaikutukset. Ne innoittivat käynnistämään kokeita sähkön käyttämiseksi ihmisten vaivojen ja sairauksien tutkimiseen, lievittämiseen ja parantamiseen. Syntyi läpimurtoja: röntgentekniikka, sädehoito-, aivo- ja sydänsähköilmiöiden mittaustekniikka. Asiallisten menetelmien ja laitteiden rinnalla kukoisti monenkirjava humpuukibisnes, joka sai käyttövoimansa hyväuskoisten ihmisten kaihosta tulla nuoremmiksi, terveemmiksi, vahvemmiksi.

Elektran näyttely on kooste kiehtovia esineitä ja puhuttelevia kuvia lääketieteellisen sähkötekniikan synnystä sekä tieteen ja lupausten rajamailla liikkuvasta sähköterapioiden yllättävän pitkään sinnitelleestä aikakaudesta. "Lääketieteen piirissä 1800-luvun lopulla syntynyt käsitys ihmiskehon sähköisyydestä vaikutti yleisesti aina 1950-luvulle saakka. Sen mukaan ihminen oli kuin kone, jonka toiminnot perustuivat elektronien virtaan. Sähköiselle keholle oli siten hyväksi kehon lataaminen sähköllä ja radiumvesikuureilla. Ne paransivat kuntoisuutta ja lisäsivät viriiliyttä", kertoo näyttelyn suunnittelija Mikko Kero. Käsitys sähköisestä ihmiskehosta vaikutti erityisen voimakkaasti kylpyläkulttuuriin.

Sähköterapioiden kultakaudella, 1880-1930, kylpylöistä tuli merkittäviä sähköterapiahoitojen keskuksia, joihin yhteiskunnan eliitti kokoontui kuntoaan kohottamaan. Hoitoja jatkettiin kotona markkinoilta saatavilla sähköterapialaitteilla. Esimerkiksi Mannerheimin tiedetään käyneen säännöllisesti hoidattamassa itseään Keski-Euroopan ja Suomen kylpylöissä.

Perinneyhdistys Elektran puheenjohtaja Pekka Niemi toteaa näyttelyn asettavan tieteen ja uskomukset sekä vastakkain että vierekkäin. "Aina ei ole selvää, mikä on totta, mikä tarua. Niinpä näyttelyn keskeisenä teemana ovat myös sähkötekniikan, fysiikan ja lääketieteen yhteisvaikutuksena saavutetut läpimurrot sairauksien voittamisessa."

Hämeenlinnassa sijaitseva Sähkömuseo Elektra on avoinna elokuun loppuun saakka ti-pe klo 12-18, la klo 11-17. Sähkömuseo Elektran näyttelystä löytyy tietoa myös osoitteesta www.elektra.fi.

Lisätietoja:  
Pekka Niemi 030 395 5260 tai 0400 511 346
Riia Kemppainen 030 395 4326
Kimmo Kyllönen 030 395 4326