Fingrid-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2008

Toimintaympäristö

Voimajärjestelmän käyttö

Suomessa kulutettiin sähköä toimintavuonna edellisvuotta 3,8 prosenttia vähemmän, 86,9 terawattituntia (90,3 terawattituntia vuonna 2007).  Poikkeuksellisen leuto talvi vähensi kulutusta. Myös talouden taantuma syksyllä pienensi teollisuuden sähköntarvetta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 65,4 terawattituntia (68,2) vastaten 75 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden aikana 3,7 TWh (4 TWh vuonna 2007) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 4,2 TWh (3,7 TWh).

Sähkön siirto Baltiasta Viron Estlink -yhteydellä oli vuoden aikana pääosin tuontia Suomeen.  Suomeen tuotiin sähköä 2,3 terawattituntia (1,9 terawattituntia).

Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,9 terawattituntia vuonna 2008 (10,2).

Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Suomen ja Ruotsin välillä ei ollut ongelmia siirtoyhteyksissä. Maat muodostivatkin käytännössä yhtenäisen sähkön tukkumarkkina-alueen, jossa oli sama spot-hinta 98 % ajasta. Maiden rajalta kertyi vain 0,5 % niin sanotuista pullonkaulatuloista, jotka nousivat Pohjoismaissa kaikkiaan yli 240 miljoonaan euroon. Merkittävimmät rajoitukset sähkön siirtokapasiteetissa olivat Oslovuonon alittavissa kaapeleissa sekä Etelä-Norjan ja Jyllannin välisessä Skagerrak-yhteydessä.

Spotmarkkinoiden keskihinta oli vuoden aikana 45 €/MWh ( 28 €/MWh vuonna 2007), kun taas pullonkaulat nostivat Suomen aluehinnan tasoon 51 €/MWh (30 €/MWh).

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen etenee merkittävästi uuden eurooppalaisen järjestön ENTSO-E:n perustamisen myötä.  Uusi järjestö edellyttää kantaverkkoyhtiöiltä aiempaa suurempaa panostusta markkinoiden ja niiden pelisääntöjen kehittämiseen Euroopassa.

Tasepalvelun harmonisoinnista sovittiin Pohjoismaiden välillä ja uusi menettely otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Keskeisiä muutoksia ovat sähkötaseiden käsittely kahdessa eri taseessa, tuotanto- ja kulutustaseessa sekä tasepalveluun sisältyvien kustannusten harmonisointi. Tuotantotaseen tasepoikkeamalle kohdistetaan ns. kaksihintamalli ja kulutustaseen tasepoikkeamalle ns. yksihintamalli.

Investoinnit ja verkon ylläpito

Investointitahti jatkuu kiivaana tulevina vuosina, sillä Fingrid on investoimassa kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tämä mahdollistaa yhden suuren ydinvoimayksikön ja 2000 MW maantieteellisesti hajautetun tuulivoimakapasiteetin liittämisen Suomen kantaverkkoon vuoteen 2020 mennessä sekä ikääntyvien verkonosien uusimisen.

Yksi toimintavuoden merkittävimmistä hankkeista oli 400 kV siirtoyhteyden käyttöönotto Ulvilasta Kangasalalle. Yhteys vahvistaa sähkön siirtoyhteyttä länsirannikolta Pirkanmaalle.  Lisäksi uusittiin Kankaanpään ja Lålbyn välinen 110 kV voimajohto.  Kaikkiaan käynnissä oli noin 40 kantaverkon investointihanketta.

Pohjoismaisen selvityksen rinnalla tutkittiin Baltian alueen ja Puolan sekä Pohjoismaiden välillä kolmen siirtoyhteyden kannattavuutta. Selvityksen ensimmäinen vaihe valmistui vuodenvaihteessa 2008/2009. Tarkastelussa olivat mukana Suomen ja Viron välinen, Estlink 2 -siirtoyhteys, Ruotsin ja Baltian maiden välinen yhteys sekä Liettuan ja Puolan välinen yhteys. Baltian alueen sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi EU asetti loppuvuonna Itämeren alueen jäsenmaista koostuvan ryhmän pohtimaan alueen sähkömarkkinoiden ja siirtoyhteyksien pitkäjänteistä kehittämistä (Baltic Interconnection Plan). Fingrid osallistuu aktiivisesti myös tämän ryhmän työhön.

Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2008 olivat 88 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa vuonna 2007).

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 382 miljoonaa euroa (335 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).  Kantaverkkotulot alenivat hieman tilikauden alusta toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta. Tämä johtui pääosin maailmantalouden voimakkaasta hidastumisesta, minkä vuoksi Suomen teollisuuden sähkönkulutus aleni voimakkaasti loppuvuotta kohden.

Tasesähkön myynti nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 105 milj. euroa (64 milj. euroa). Vastaavasti myös tasesähkön osto kasvoi ja oli 95 miljoonaa euroa (59 milj. euroa). Tämä johtui lähinnä tasesähkön myyntihintojen ja ostohintojen noususta. Rajasiirto- ja huippuvoimatuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Läpisiirtokorvaukset eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden välillä nousivat 4 miljoonaa euroa. Poistot, häviösähkö-, reservi- ja henkilöstökulut nousivat hieman. Turpeen syöttötariffituotot ja -kulut alenivat. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta.

Tilikauden liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 83 miljoonaa euroa (79 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen tulos ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 19 miljoonaa euroa (23 milj. euroa).

Konsernin IFRS liikevoitto oli 68 miljoonaa euroa (91 milj. euroa). Yhtiö siirtyi konserniraportoinnissa sähköjohdannaisten osalta suojauslaskentaan 1.7.2007. Sähköjohdannaisten hinnat alenivat merkittävästi tilikauden viimeisellä neljänneksellä ja konsernin 58 miljoonan euron negatiivisista arvonmuutoksista 14 miljoonaa euroa kirjattiin tulokseen (+ 12 milj. euroa) ja yhteensä 44 miljoonaa euroa omaan pääomaan ja laskennalliseen verosaamiseen.

Konsernin tilikauden voitto oli 28 miljoonaa euroa (42 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (7,3 %) ja oman pääoman tuotto 6,6 % (10,3 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,7 % (27,5 %).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 20 miljoonaa euroa (13 milj. euroa).

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 249 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 244 henkilöä.

Taloudellisesta taantumasta johtuen Suomen sähkön kulutuksen odotetaan laskevan edelleen vuonna 2009.

Yhtiö jatkaa mittavan investointiohjelman toteuttamista. Fingridin investoinnit kantaverkkoon ja varavoimaan ovat seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,6 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa.

Tilinpäätös on tilintarkastettu. 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, 030 395 5157 tai 040 519 5041