Maisemapylväiden historiasta julkaistu kirja

Tyypillisimmillään Suomessa voimajohtoja kannattelevat puiset harustetut portaalipylväät, jotka kevyinä rakennelmina sopivat hyvin suomalaiseen pelto- ja metsämaisemaan. Muotoilijoiden suunnittelemia voimajohtopylväitä alettiin suunnitella 1990-luvun alussa professori Antti Nurmesniemen toimistossa silloisen kantaverkkoyhtiö IVO Voimansiirto Oy:n (IVS) toimeksiannosta. Tuolloin muotoiltuja voimajohtopylväitä maailmalla oli tiettävästi vain Disney Worldin mikkihiirikorvainen pylväs Yhdysvalloissa Floridassa.

Suomea voikin pitää maisemapylväiden edelläkävijämaana. Missään muualla ei ole yhtä paljon uniikkeja varta vasten tiettyyn paikkaan suunniteltuja maisemapylväitä. Jo alkuvaiheessa suunnittelun esteettisinä tavoitteina olivat pylväiden pelkistetyt muodot ja rakenteet, jotka ovat sopusoinnussa rakennuspaikaksi valitun maiseman kanssa.

Muotoilijat toivat harmaisiin pylväisiin myös värikkyyden. Pylväiden saama innostunut vastaanotto on yllättänyt tekijätkin. Niistä on tullut ympäristönsä suurlinjaisia maamerkkejä, ja silti ne ovat elintärkeä osa sähkönsiirtojärjestelmää.

Ensimmäiset Suomessa rakennetut maisemapylväät - Turun Hirvensaloon pystytetyt pylväät olivat osa Pro Cultura -säätiön ympäristöprojektia "Turku, eurooppalainen kuvanveistokaupunki". Niin sanotut "Keltanokat" mahdollistaa kapean johtokadun rakentamisen maisemallisesti herkälle alueelle. Vaikka "Keltanokat" eivät päätyneetkään kannattelemaan kantaverkkoyhtiön vaan Turku Energian voimajohtoja, niin linnunnokan muodot päätyivät vuonna 1997 käyttöön otettuun Fingridin liikemerkkiin.

Kantaverkon ensimmäinen varsinainen maisemapylväs valmistui vuonna 1995 Keski-Suomeen Laukaalle hieman "Keltanokkien" jälkeen. Vielä samana vuonna nousivat Espooseen Turuntien ja Kehä III:n risteyksen eritasoliittymään "Sinikurjet", jotka oli valittu ympäristötaideteokseksi jo ennen kuin niitä oli ehditty pystyttää.

Fingridin omistamia yksilöllisesti suunniteltuja ja osittain valaistuja maisemapylväskohteita on Suomessa tällä hetkellä 12. Maisemapylväitä sijoitetaan harkitusti paikkoihin, joissa voimajohtorakenteet risteävät maisemallisesti herkkiä kohteita tai ylittävät vilkkaita liikenneväyliä, kuten Lempäälässä valtatie kolmen. Maisemapylväät ovat noin 5 - 6 kertaa kalliimpia kuin voimajohtoreiteillä yleensä käytettävät vastaavat pylväät.

- Maisemapylväiden rakentaminen on vaatinut rohkeutta olla luova. Aiomme jatkossakin olla rohkeasti esikuvana, etenkin arkisimmissa hankkeissa kehittämällä jatkuvasti myös standardivoimajohtopylväitä. Suunnittelussa voimme yhdistää tekniikkaa ja taidetta, kertoi kirjan julkistamistilaisuudessa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Muotoa ja väriä maisemassa -kirjan käsikirjoituksen on kirjoittanut toimittaja Maarit Kauniskangas ja kirjan taiton ja kuvatoimituksen on tehnyt arkkitehti Helena Hökkä.

Lisätietoja: päällikkö, yhteiskuntavastuu Sami Kuitunen, puh. 030 395 5220