Fingrid osallistuu Energiansäästöviikkoon - siirtohäviöt energiatehokkuuden mittari

Sähkön siirrossa syntyy aina häviöitä. Kantaverkon häviöt muodostuvat pääosin voimajohdoissa syntyvistä virtalämpöhäviöistä sekä tietyissä sääolosuhteissa johtimien pinnalla syntyvistä ns. koronahäviöistä.

 

 

Sähköä siirrettäessä johtimessa kulkeva virta aiheuttaa ns. virtalämpöhäviöitä, joka nimensä mukaisesti lämmittää johdinta. Fingridin siirtoverkosta haihtuu vuodessa virtalämpöhäviöinä ilmaan yli 1 TWh sähköä, mikä tarkoittaa yli prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Fingrid pyrkii minimoimaan virtalämpöhäviöitä pitämällä siirtoverkon jännitteen joka hetki mahdollisimman korkealla, koska häviöt ovat sitä pienempiä mitä korkeampi jännite on. Fingridin kantaverkon jännitetasosta vastaa kantaverkkokeskus Helsingissä.

 

 

Fingrid uusii ikääntyneitä voimajohtoja entistä paremmilla rakenteilla ja lisää verkon siirtokapasiteettia tarpeen vaatiessa uusilla voimajohdoilla ja sähköasemilla. Näillä toimenpiteillä vähennetään myös verkon siirtohäviöitä. Useimmiten verkon siirtokyvyn kannalta parhaat ratkaisut ovatkin parhaita ratkaisuja myös energiatehokkuuden kannalta.

 

 

Häviöitä syntyy myös kantaverkon eri komponenteissa, esimerkiksi muuntajissa ja reaktoreissa. Uusien hankittavien muuntajien kokonaishäviöt ovatkin pienentyneet, koska Fingridin hankintaperiaatteet ohjaavat valmistajia tekemään laitteista pienihäviöisiä. Verkossa olevien muuntajien tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöt ovat vähentyneet noin puoleen entisestä parissa vuosikymmenessä.

 

Vastaavasti reaktoreilla on häviöitä saatu pudotettua noin viidesosa aikaisempiin hankintoihin verrattuna. Reaktoreissa häviöiden pienenemiseen ovat vaikuttaneet myös äänitasovaatimukset, jolloin reaktorien kelojen äänitasoa on saatu pudotettua ilman erillisiä vaimennusrakenteita paljolti kelojen häviöitä pienentämällä. Reaktorien äänitasovaatimus onkin suurelta osin syynä häviöiden pienenemiseen.

 

Kysyntäjoustolla kestävämpään energiankäyttöön
 
Kysyntäjousto on sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan  ajankohtaan tai käytön hetkellistä muuttamista tehotasapainon hallintaan. Kysyntäjousto kannattaa, sillä sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen lisäksi sillä on merkitystä myös tehokkaaseen  energiankäyttöön.

 

Fingridillä on meneillään pilottihankkeita, joissa tutkitaan mahdollisuuksia lisätä sähkönkulutuksen  ohjaamisen osuutta tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Mukana on tällä hetkellä pieniä ja  keskisuuria yrityksiä teollisuuden ja kaupan alalta. Muun muassa Hämeenmaan ja Pirkanmaan Osuuskauppojen Prismoihin on rakennettu järjestelmät, joiden avulla kiinteistöjen erilaisia sähkönkäyttökohteita voidaan säädellä automaattisesti sähköverkon kuormituksen mukaan. Kokeilusta haetaan sähkönkulutukselle joustavuutta sekä entistä kestävämpää pohjaa energiankäytölle.

 

Kysyntäjousto koskee myös yksityistalouksia, kun kaikilla on etäluettavat sähkömittarit ja sähköä voi ostaa pörssinoteerattuun tuntihintaan.

 

Tuntihinta-sovelluksella suora hyöty sähkölaskuun - tiedä sähkön hinta!
 
Fingridin lanseeraaman Tuntihinta-mobiilisovelluksen avulla voi seurata sähkön pörssihintaa. Mobiilisovellus lisää tietoisuutta sähkön hinnan vaihteluista ja sitä kautta luo kiinnostusta oman  kulutuksensa ohjaamiseen.

 

Mobiilisovellus hälyttää, mikäli sähkönhinta ylittää käyttäjän asettaman hälytysrajan. Hintatietojen  avulla voi vähentää sähkönkäyttöä silloin, kun sähkö on kallista ja hyödyntää halvimmat tunnit. Samalla  kun sovellus auttaa pitämään sähköjärjestelmää tasapainossa, sähkön käyttäjä hyötyy siitä  sähkölaskussaan.