Sähköjärjestelmän murros laittaa Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet lujille

Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, joka tulee olemaan sähkön riittävyydeltään alijäämäinen Olkiluoto 3 voimalaitoksen valmistumisen jälkeenkin. Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa tuotettu sähkö on siirrettävä etelään palvelemaan teollisuuden ja kuluttajien tarpeita.

 

Fingrid pyrkii varmistamaan riittävän siirtokyvyn tulevaisuudessa neljällä vahvalla 400 kilovoltin siirtoyhteydellä pohjoisesta etelään. Yhtiö on juuri saanut valmiiksi näistä kolmannen, Porista Ouluun kulkevan Rannikkolinjaksi nimetyn yhteyden, joka on Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi, arvoltaan 260 miljoonaa euroa. Neljännen Oulusta Petäjävedelle kulkevan Metsälinjaksi nimetyn yhteyden suunnittelu on alkanut ja rakennustöihin päästään parin vuoden sisällä.

 

 

Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomeen rakennetaan vuoteen 2025 mennessä uutta tuulivoimaa noin 2 800 megawattia, josta noin 1 900 megawattia tuotetaan pääasiassa pohjoisessa länsirannikolla. Myös Fennovoiman 1 200 megawatin ydinvoimahanke sijaitsee sähkön siirron kriittisen P1-leikkauksen pohjoispuolella. Lisääntyvä tuuli- ja ydinvoimatuotanto kasvattavat Pohjois-Suomen sähkön tuotannon ylijäämää erityisesti silloin, kun Pohjois-Suomessa on tuulista.

 

Ruotsi on Pohjoismaiden suurin tuulivoimatuottaja. Merkittävä osa tästä tuotannosta sijaitsee Pohjois-Ruotsissa, josta se on siirrettävä etelään. Uuden vuonna 2025 valmistuvan Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden myötä ruotsalaista tuulivoimatuotantoa siirtyy huomattavasti nykyistä enemmän Suomen puolelle, mikä lisää sähköylijäämää Pohjois-Suomessa.

 

Pohjoisen ja etelän välille tarvitaan vahvat siirtoyhteydet, jotta sähkö saadaan etelän teollisuuden ja kuluttajien käyttöön. Siirtokapasiteetin riittämättömyys voi johtaa siihen, että Suomi on tulevaisuudessa jaettava kahdeksi hinta-alueeksi.

 
Neljäs 400 kilovoltin siirtoyhteys rakenteille

 

Fingrid pyrkii varmistamaan Pohjois- ja Etelä-Suomen välisen riittävän siirtokyvyn tulevaisuudessa neljällä vahvalla 400 kilovoltin siirtoyhteydellä. Yhtiö on juuri saanut valmiiksi näistä kolmannen, Porista Ouluun kulkevan Rannikkolinja-yhteyden. Tämä siirtoyhteys on Fingridin kaikkien aikojen suurin investointi arvoltaan 260 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen kesti kymmenen vuotta ja sen työllistävä vaikutus oli 1000 henkilötyövuotta. Pohjois-Etelä siirron lisäksi yhteys palvelee suoraan Pohjanmaalle rakennettavan tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Siirtoyhteys palvelee myös alueen olemassa olevia ja uusia ydinvoimalaitoksia.

 

Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välisen siirron neljännen tukijalan, Oulusta Petäjävedelle kulkevan Metsälinja-yhteyden suunnittelu on alkanut, ja rakennustöihin päästään parin vuoden sisällä. Tämän yhteyden pituus on noin 300 kilometriä ja sen siirtokyky on noin 700 megawattia. Investoinnin suuruus on noin 85 miljoonaa euroa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 500 henkilötyövuotta.

 

 

Fingrid on nimennyt pohjoisen ja etelän väliset 400 kilovoltin voimajohtoyhteydet Suomi 100 vuotta juhlavuoden hengessä:

 

Rannikkolinja (Turusta Keminmaalle)
Jokilinja (Helsingistä Kangasalan ja Alajärven kautta Ouluun)
Järvilinja (Lappeenrannasta Ouluun)
Metsälinja (tuleva yhteys Petäjävedeltä Ouluun).

 

Näiden lisäksi Oulusta Norjan rajalle kulkeva 400/220 kilovoltin yhteys on nimetty Tunturilinjaksi.

 

Suomen kantaverkko sai alkunsa, kun 1920-luvun lopulla rakennettiin suurjännitelinja Imatran ja Turun välille. Nyt tätä yhteyttä ollaan uusimassa ja uusittu linja saa perinteitä kunnioittaen nimekseen Rautarouva II.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 tai
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333