Suomea halkova Metsälinja vahvistaa pohjois-eteläsuuntaisia sähkönsiirtoyhteyksiä

Sähköjärjestelmä käy läpi ennennäkemätöntä murrosta. Tulevaisuuden puhdas sähköjärjestelmä vaatii kantaverkolta vahvoja siirtoyhteyksiä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Fingridin investointipäätös Metsälinjan rakentamista Petäjävedeltä Muhokselle vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin. 

Suomen sähkönkulutus on keskittynyt eteläiseen Suomeen, jonne Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa tuotettua sähköä siirretään palvelemaan sähkönkuluttajien tarpeita. Etelä-Suomen lämpövoimalaitosten sähköntuotanto on koko ajan vähenemässä, ja se korvautuu pohjoisen edullisella ja hiilineutraalilla energiantuotannolla. Lisäksi Fingrid suunnittelee yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa maiden välisen kolmannen sähkönsiirtoyhteyden rakentamista, joka valmistuu vuonna 2025. Nämä muutokset kasvattavat entisestään pohjois-eteläsuuntaisen sähkönsiirron tarvetta.

Fingridin Metsälinjaksi nimetyn 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen vastaa sähköjärjestelmän muutoksiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Fingridin tekemällä investointipäätöksellä Metsälinjan rakentamisesta on yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti tärkeä merkitys, sillä se lisää huomattavasti pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia. Noin 300 kilometrin pituinen Metsälinja rakennetaan nykyisten voimajohtojen paikalle tai rinnalle, ja sen reitti kulkee Petäjävedeltä Haapaveden kautta Muhokselle.

Voimajohdon lisäksi rakennetaan Kivijärvelle Hoikansalmeen uusi sähköasema. Hankkeeseen sisältyy myös Pyhänselän, Petäjäveden ja Toivilan sähköasemien laajennukset ja Jämsän sähköaseman purkaminen sekä voimajohtojärjestelyt näiden asemien läheisyydessä.

Metsälinjan hankkeet valmistuvat vuoteen 2022 mennessä, ja niiden investointikustannukset ovat noin 111 miljoonaa euroa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 600 henkilötyövuotta.


Lisätietoa
varatoimitusjohtaja Kari Kuusela, puh. 040 502 7333

Taustaa Metsälinjasta ja sen reitti löytyy täällä.

Fingrid:

Tekee investoinnit siirtoverkkoon tehokkaasti ja kansantalouden kannalta oikeaan aikaan sekä huolehtii verkon kunnosta.

Suunnittelee siirtoverkkoa tulevien vuosikymmenien tarpeisiin, rakentaa ja kunnostaa verkkoa turvallisesti ja joustavasti vastaamaan yhteiskunnan sähköntuotanto- ja -kulutustarpeita.

Fingrid raportoi verojalanjäljestään, eikä tee erityisjärjestelyitä verojen minimoimiseksi. Osingot maksetaan pääosin Suomen valtiolle ja suomalaisille eläke- ja vakuutusyhtiöille. Lisätietoa täällä. 

Fingrid laskee vuoden 2019 alusta sähkön siirtomaksuja kantaverkossa keskimäärin kahdeksan prosenttia. Maksujen alentamisen ensi vuodelle mahdollistavat alkuvuoden 2018 positiivinen tuloskehitys, erinomainen kustannustehokkuus, maltillinen investointitahti ja ennakoitu lievä sähkön kulutuksen kasvu. Lisätietoa täällä.