Pohjoismaat kehittävät pätötehon muutosnopeuden rajoituksia
Pohjoismaiset siirtoverkonhaltijat tutkivat vaihtoehtoisia tapoja pätötehon muutosnopeuden rajoitusten (ramping-rajoitukset) kehittämiseksi. Ramping-rajoitukset ovat tehokas työkalu hetkellisten epätasapainojen pienentämiseksi ja pohjoismaisen synkronialueen taajuuden laadun turvaamiseksi. Julkinen konsultaatio sekä webinaari aiheesta järjestetään vuoden 2021 puolella.
Pohjoismaiset siirtoverkonhaltijat hakevat vaihtoehtoja pätötehon muutosnopeuden rajoituksiin. Rajoitusten tulee turvata osaltaan riittävän hyvä sähköjärjestelmän käyttövarmuus, mutta aiheuttaa mahdollisimman pieni haitta sähkömarkkinoille.
Nykyiset harmonisoidut ramping-rajoitukset ovat olleet voimassa vuodesta 2007, jolloin kunkin yksittäisen rajasiirtoyhteyden (HVDC-yhteys) ramping-rajoitus on säädetty 600 megawattiin/tunti pohjoismaisen synkronialueen ja muun Euroopan välillä vuorokausi- ja päivänsisäisillä markkinoilla.
Pohjoismaiset siirtoverkonhaltijat katsovat ramping-rajoitusten olevan tehokas työkalu hetkellisten epätasapainojen pienentämiseksi ja pohjoismaisen synkronialueen taajuuden laadun turvaamiseksi. Uusien HVDC-yhteyksien tullessa käyttöön sähkön siirron kokonaisvaihtelut kasvavat nykyisestä ja pohjoismaiset siirtoverkonhaltijat tutkivat uusien summaramping-rajoitusten mahdollista käyttöönottoa, nykyisten yhteyskohtaisten rajoitusten lisäksi. Summaramping-rajoituksen käyttöönotto mahdollistaisi myös yhteyskohtaisten ramping-rajoitusten keventämistä, mikä on linjassa myös konsultaatiossa saadun palautteen kanssa.
Tässä vaiheessa suurimmat haasteet kohdistuvat Etelä-Norjan NO2-tarjous-alueelle, koska kyseisen alueen ja manner-Euroopan välille on valmistumassa kaksi uutta HVDC-yhteyttä. Tämän takia mahdollisten summaramping-rajoitusten käyttöönotto on ensisijaisesti tarpeen tutkia NO2-alueen HVDC-yhteyksien kannalta, mutta myös muita mahdollisia summaramping-rajoituksia voidaan tutkia jatkossa.
Siirtoverkonhaltijat työstävät uutta ehdotusta viranomaisten hyväksyttäväksi. Ehdotus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2021 alussa julkiseen konsultaatioon. Toimijoita kutsutaan lisäksi webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan ehdotuksesta tarkemmin.
Lisätietoja:
Anders Lundberg, Fingrid, anders.lundberg(at)fingrid.fi
Marja Eronen, Fingrid, marja.eronen(at)fingrid.fi