Kantaverkon investointitarpeet kasvavat kolmeen miljardiin euroon
Fingrid investoi seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon ennätykselliset kolme miljardia euroa. Investoinneilla mahdollistetaan energiamurroksen edellyttämä sähköistäminen uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisen kiihtyessä. Osana investointiohjelmaa Fingrid suunnittelee uusien rajasiirtoyhteyksien rakentamista Ruotsiin ja Viroon.
Fingridin investoinnit kantaverkkoon kasvavat aiemmin arvioidusta reilusta kahdesta miljardista noin kolmeen miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kantaverkkoinvestointien kasvun taustalla on yhteiskunnan sähköistyminen ja sähkön kulutuksen kasvu. Teollisuus, kaupunkien lämmitys ja liikenne sähköistyvät nopein askelin Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.
”Vahva kantaverkko ja uusiutuvan sähkön tuotanto ovat Suomelle keskeisiä kilpailukyvyn lähteitä. Haluamme kantaverkkoinvestoinneilla mahdollistaa paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamisen, myös hyvinvointia luovien, puhdasta sähköä hyödyntävien teollisten investointien toteutumisen”, toteaa johtaja Asta Sihvonen-Punkka Fingridistä.
Uusiutuva sähköntuotanto vaatii kantaverkkoinvestointeja ja parantaa Suomen kilpailukykyä
Uusiutuvaa sähköntuotantoa rakennetaan ennätystahtiin: pelkästään viime vuonna Fingridillä oli meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita, joilla mahdollistetaan jopa 4 500 megawatin edestä tuulivoimaliityntöjä kantaverkkoon. Maatuulivoiman lisäksi kiinnostus merituulivoiman ja aurinkosähkön liittämiseksi kantaverkkoon on voimakkaassa kasvussa.
Puhdasta sähköä hyödyntävän teollisuuden liittymiskyselyt kantaverkkoon ovat lisääntyneet merkittävästi. Erityistä kiinnostusta on viime aikoina ollut vedyn tuotantoa kohtaan. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa merkittäviä määriä puhdasta ja kilpailukykyistä vetyä. Suomalaisten vetyhankkeiden määrän odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina, samalla kun Euroopan puhtaan vedyn kysynnän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Lisäksi Suomeen on rakentumassa sähköintensiivisiä suuria datakeskuksia ja akkuteollisuutta. Asiakkaiden määrän lisääntyessä kantaverkkomaksujen yksikköhintoihin ei kohdistu suurista verkkoinvestoinneista huolimatta merkittävää nousupainetta. Lisäksi investointeihin on käytettävissä pullonkaulatuloja.
Rajasiirtoyhteyksiä vahvistetaan ja Suomen sisäistä sähkön siirtokykyä kasvatetaan
Investointien kasvun takana on tavoite uusien rajasiirtoyhteyksien rakentamisesta Ruotsiin ja Viroon jo 2030-luvun alkupuolella. Yhteydet tehostavat sähkömarkkinoiden toimintaa ja edistävät tuulivoimavaltaisen sähköjärjestelmän tasapainottamista. Uudet rajasiirtoyhteydet edistävät luopumista fossiilisen energian käytöstä mahdollistamalla sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvun Suomessa.
Tämän vuosikymmenen tärkein kantaverkkoinvestointi on uusi Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtoyhteys Aurora Line. Sen rakentaminen alkaa tänä vuonna Suomen puolella ja yhteys valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2025. Suunnitteilla on myös neljännen Ruotsin yhdysjohdon, Aurora Line 2:n rakentaminen 2030-luvun alussa. Lisäksi Fingrid suunnittelee Suomen ja Viron välille kolmatta Estlink-tasasähköyhteyttä. Yhteys voisi toteutua 2030-luvun alkupuolella.
Aurora Line ja muut uudet rajasiirtoyhteydet sekä kasvava ylijäämä Pohjois-Suomessa lisäävät myös tarvetta kasvattaa pohjois-etelä –suuntaista siirtokapasiteettia, jotta Suomi saadaan pidettyä yhtenä sähkökaupan hinta-alueena. Tänä vuonna valmistuva Metsälinja vahvistaa sähkön siirtokapasiteettia pohjoisesta etelään. Pohjoisen ja eteläisen Suomen välistä siirtokykyä kasvattaa edelleen Järvilinja, joka valmistuu kokonaisuudessaan 2026.
Fingridin investoinnit kantaverkkoon.
Sähköjärjestelmän toimivuuden varmistamiseen keskittyvä Fingrid Current -päivä järjestetään keskiviikkona 4.5.2022. Tilaisuuden seuraaminen onnistuu webinaarin välityksellä tämän linkin kautta.
Lisätietoja:
Jussi Jyrinsalo, johtaja, kantaverkkopalvelut ja suunnittelu, Fingrid Oyj puh. 030 395 5118