;
9.6.2023 10.19
Ajankohtaista, Sähköjärjestelmä

Fingrid avaa keskustelun sähkötehon riittävyydestä 2020-luvun jälkipuoliskolla

Energiamurros on valtava mahdollisuus Suomelle. Kotimainen puhdas sähkön tuotanto kasvaa voimakkaasti, ja Suomeen on suunnitteilla useita uusia puhdasta energiaa hyödyntäviä teollisia investointeja. Osana sähkön tuotantorakenteen murrokseen varautumista Fingrid on selvittänyt sähkötehon riittävyyden kehittymistä 2020-luvun jälkipuoliskolla ja tunnistanut yhdessä konsulttiyhtiö Afryn kanssa mahdollisia vaihtoehtoja sähkötehon riittävyyden ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi. Esittelemme selvitystä webinaarissa 13.6.2023 klo 9-11.

Fingrid arvioi sähkön kulutuksen kasvavan voimakkaasti teollisuuden ja lämmöntuotannon sähköistyessä. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti, ja sääriippuva uusiutuva tuotanto muodostaa yhä suuremman osuuden sähkön tuotannosta.

Mikäli sähkön kulutus ja tuotanto kehittyvät Fingridin ennusteen mukaisesti, sähkötehon riittävyyden edistämiseksi tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti sähkön kulutusta ja tuotantoa tasapainottavaa joustokykyä. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta, joustavaa sähkön kulutusta, laajamittaisia energian varastointiratkaisuja ja/tai sääriippumatonta sähköntuotantoa. Mikäli nämä investoinnit eivät synny markkinaehtoisesti, tulee niiden edistämiseksi tehdä uusia toimenpiteitä.

"Kotimaisen puhtaan tuotannon sekä suunnitteilla olevien, puhdasta sähköä hyödyntävien investointien seurauksena sähkötehon riittävyys Suomessa näyttää lähtökohtaisesti hyvältä 2020-luvulla. Tekemämme tarkastelut osoittavat kuitenkin, että tuotannon ja kulutuksen kehityskulkuista tehtyihin oletuksiin liittyy epävarmuuksia, joilla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia sähkötehon riittävyyteen erityisesti 2020-luvun jälkipuolella”, kertoo Fingridin käyttötoiminnon johtaja Tuomas Rauhala.

”Tämän selvityksen kautta haluamme nostaa havaintomme hyvissä ajoin sidosryhmiemme tietoon ja avata keskustelun siitä, mikä epävarmuudet huomioiden olisi tarkoituksenmukainen tapa ennaltaehkäistä ja ratkaista mahdollisia tulevia sähkötehon riittävyyden haasteita”, Rauhala toteaa.

Fingridin analyysin keskeiset huomiot sähkötehon riittävyyden kehittymisestä 2020-luvun jälkipuoliskolla:

  • Suomeen rakennettavan edullisen tuuli- ja aurinkovoiman tehokas hyödyntäminen ja sähköntuotantokapasiteetin kasvattaminen edellyttää merkittäviä lisäyksiä joustoihin.
  • Sähköistyvässä teollisuudessa, vedyntuotannossa ja sähköisessä kaukolämmöntuotannossa on huomattavaa sähkön kulutuksen joustopotentiaalia. Sähkön kulutusjoustoista hyötyy niin koko yhteiskunta kuin kuluttajakin, joka pystyy näin välttämään hintahuiput ja hyötymään matalan hinnan jaksoista.
  • Mikäli kulutusjoustot eivät toteudu arvioidussa laajuudessa, merkittävissä voimalaitoksissa esiintyy pitkäkestoisia häiriötä tai sähkön saatavuus naapurimaista heikkenee olennaisesti, on mahdollista, että kyseisissä tilanteissa Suomessa esiintyy sähkötehon riittävyyshaasteita. Sähkötehon riittävyyshaasteita esiintyisi todennäköisimmin pitkään jatkuvan, useamman päivän tai viikon, tyynen pakkasjakson aikaan. Laajamittaista kulutuksen joustokykyä voidaan enimmillään tarvita yhtäjaksoisesti useita päiviä, jopa viikkoja.

Selvitystyön ohjaamiseen osallistui tarkkailijajäseniä työ- ja elinkeinoministeriöstä, Energiavirastosta ja Huoltovarmuuskeskuksesta.

Afryn selvityksen loppuraportti on julkaistu (liitteenä). Fingrid toivoo sidosryhmien näkemyksiä selvitykseen ja sen johtopäätöksiin sidosryhmäkonsultaatiossa (liitteenä). Konsultaatio on käynnissä 18.8. asti, minkä jälkeen Fingrid julkaisee yhteenvedon saaduista konsultaatiovastauksista.

Esittelemme selvitystä 13.6.2023 klo 9-11. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita etäosallistumiseen. Esittelytilaisuus tallennetaan. Selvityksen suomenkielinen versio julkaistaan myöhemmin.

 

Lisätiedot:

Tuomas Rauhala, johtaja, Fingrid Oyj, voimajärjestelmän käyttö

Laura Ihamäki, erikoisasiantuntija, Fingrid Oyj, Afryn selvitys & sidosryhmäkonsultaatio

Jussi Närhi, asiantuntija, Fingrid Oyj, Fingridin sähkötehon riittävyysanalyysi

 

Kantaverkko