Sähköä riitti talvella - leuto talvi ja säästötoimet avainasemassa

Leuto talvi, tuontisähkön hyvä saatavuus ja kotimaisen tuotannon luotettava toiminta sekä sähkön käytön väheneminen varmistivat sähkön riittävyyden kuluneena talvena. Viime kesän lopulla Suomessa esiin nousseet huolet sähkön riittävyydestä eivät siten lopulta konkretisoituneet ja sähköpulan todennäköisyys pysyi koko talven pienenä. Fingrid on julkaissut raportin sähköjärjestelmän tilanteesta talvella 2022/23.

Fingrid tiedotti ensimmäisen kerran elokuussa 2022 kohonneesta sähköpulan riskistä. Varautumalla ja tiedostamalla katkojen mahdollisuus jo ennakolta halusimme parantaa valmiuksia toimia mahdollisessa sähköpulatilanteessa sekä löytää keinoja pienentää sähköpulatilanteiden todennäköisyyttä.

”Talven kulutushuippujen aikana Suomi on ollut jo pidempään riippuvainen tuontisähköstä, mutta sähköpulan todennäköisyys on ollut yleensä pieni. Kun kesän lopulla saatiin tieto Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen säännöllisen sähköntuotannon lykkääntymisestä, totesimme, että kotimaisen tuotannon toimintaan ja tuontisähköön liittyvät merkittävät epävarmuudet voivat yhdessä talven säätilan epävarmuuksien kanssa johtaa huomattavasti aiempaa suurempiin haasteisiin sähkön riittävyydessä”, Fingridin käyttötoiminnan johtaja Tuomas Rauhala kertaa.

”Erityisesti, jos pidemmällä pakkasjaksolla sekä tuontiin että tuotantoon liittyvät epävarmuudet toteutuisivat, sähköpulan todennäköisyys verrattuna aiempiin vuosiin kasvaisi merkittävästi.  Käytännössä tämä olisi voinut tarkoittaa sitä, että koko Suomen sähköjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi olisi jouduttu sähköpulatilanteessa käynnistämään kiertäviä sähkökatkoja.”

Joulukuussa sähkön riittävyyttä haastettiin

Sähkön riittävyyden kannalta tiukimmat, yksittäisten päivien mittaisiksi jääneet jaksot ajoittuivat joulukuulle. Ensimmäinen koettiin joulukuun kolmannella viikolla, kun pakkasjakso ajoittui useamman suuren pohjoismaisen voimalaitoksen huoltokeskeytys. Tällöin sähkön säästö nousi Suomessa yksittäisinä tunteina jopa 1 500 megawatin tasolle, mikä varmisti merkittävällä tavalla sähkön riittävyyttä. Myös kotimaisen tuotannon luotettava toiminta ja yksittäisinä päivinä merkittäväksi noussut tuulivoiman tuotanto auttoivat tilanteessa.

Toinen haastava aika oli 21.12., kun Ruotsin ja Suomen välinen rajasiirtoyhteys vikaantui. Sähkön säästön lisäksi ratkaisevaan rooliin nousi suomalaisen tuotannon luotettavan toiminnan lisäksi Virosta ja laajalti Itämeren alueelta saatu korvaava tuontisähkö sekä vikaantuneen siirtojohdon ripeä korjaaminen. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö näytti tällöin voimansa.

Leudon talven kulutushuippu vasta maaliskuussa

Sähkön riittävyys oli lopulta koko talven ajan hyvällä tasolla eivätkä kesällä esiin nousseet uhkakuvat toteutuneet. Ensisijaisesti tilannetta auttoi leuto talvi, jonka ansiosta sähkön käyttö oli aiempia vuosia matalammalla tasolla. Talven sähkön käytön huippu saavutettiinkin poikkeuksellisesti vasta maaliskuussa ja huippu oli tämän vuosituhannen matalin. Myös kotimainen sähköntuotanto oli odotetusti käytettävissä. Olkiluoto 3:n kaupallinen käyttö viivästyi, mutta tuki kuitenkin merkittävästi sähkön riittävyyttä koekäyttöjaksojensa aikana. Myös voimakkaasti kasvanut tuulivoiman tuotanto paransi tilannetta.

Sähkön tuontiyhteydet toimivat pääosin luotettavasti ja sähköä oli hyvin saatavilla Ruotsista ja Virosta sateisen syksyn parannettua vesivarastoja ja talven oltua leuto myös Keski-Euroopassa. Suomessa myös sähkön säästöllä oli ajoittain jopa todella merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen. Sähkön käytön vähenemiseen vaikutti merkittävästi sähkön korkea hinta, mutta sähkön säästö oli talvella hyvällä tasolla myös silloin, kun sähkön hinta oli matala.

Energia-alalla kehitettiin lisäksi esimerkiksi sähköpulatilanteen ennakoinnin ja viestinnän käytäntöjä. Sähköpulatilanteeseen varautumiseen Fingrid otti käyttöön vapaaehtoisen sähkönjärjestelmän tuen mallin, johon ilmoittautui yli 500 megawattia eli yhden ydinvoimalaitosyksikön verran sähkön käytön joustoa ja varavoiman tuotantoa.

”Todella merkittävä rooli yhteistyön onnistumisista on ollut myös laajalla, rakentavalla viestinnällä, johon on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä paikallisista ja valtakunnallista medioista yksittäisiin sähkön myyjiin, käyttäjiin ja tuottajiin”, Tuomas Rauhala korostaa.

”Kulunut syksy ja talvi osoittivat, että suomalaisilla sähkön käyttäjillä ja tuottajilla on erinomainen kyky toimia vastuullisesti yhteisen hyvän, tässä tapauksessa sähköpulan välttämisen, eteen. Syksyn ja talven aikana toteutetut toimenpiteet varmistavat osaltaan sen, että sähköpulan todennäköisyys pysyi pienenä koko talven ajan ja jatkossa olemmekin entistä valmiimpia kohtaamaan mahdollisia vastaavia haasteita. Kiitos kuuluu meille kaikille suomalaisille”, hän sanoo. 

Liitteenä Fingridin raportti sähköjärjestelmän tilanteesta talvella 2022/23. 

Lisätiedot:

Johtaja Tuomas Rauhala, Fingrid Oyj, puh 040 506 4695 
Erikoisasiantuntija Thomas Westerlund, Fingrid Oyj, puh. 030 3954 194 (raportti)
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi