Fingrid selvitti merituulivoiman mahdollisuuksia liittyä kantaverkkoon

Fingrid on tunnistanut länsirannikolta alustavasti viisi aluetta, joissa Manner-Suomen kantaverkkoon voitaisiin liittää suuria merituulivoimahankkeita 2030-luvulla. Liitynnät edellyttäisivät merkittäviä investointeja kantaverkkoon. Alueet ovat Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Lisäksi Inkoon alue on määritetty liityntämahdollisuudeksi, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. Fingrid kerää sidosryhmiltä palautetta selvityksestä sekä näkemyksiä tarkempien liittymispisteiden määrittämisestä 23.6. asti. Tervetuloa keskustelemaan aiheesta 22.5.

Suomen merialueille on suunnitteilla kymmeniä gigawattikokoluokan merituulihankkeita. Fingrid on saanut kyselyitä merituulivoiman liittämisestä kantaverkkoon 95 gigawatin edestä. Fingrid käynnisti syksyllä 2023 selvityksen merituulivoiman liityntämahdollisuuksista kantaverkkoonsa 2030-luvulla. Selvitys on tehty Fingridin kantaverkkosuunnittelussa käytetystä perusskenaariosta poikkeavalla oletuksella, jonka mukaan tuulivoimainvestoinnit painottuvat Suomessa merituulivoimaan 2020- ja 2030-lukujen taitteesta alkaen, mikä johtuu esimerkiksi taloudellisesta kannattavuudesta tai hyväksyttävyydestä. Suomen sähkön kulutuksen oletetaan noin kaksinkertaistuvan nykytasosta vuoteen 2035 mennessä etenkin teollisuuden kasvun myötä ja merituulivoimaa rakentuvan 2030-luvulla yhteensä 6,5 GW, mikä vastaa hieman yli 30 terawattitunnin vuosituotantoa.

Fingrid on alustavasti selvittänyt viisi aluetta, joissa suuret merituulipuistot voitaisiin liittää Manner-Suomen kantaverkkoon; Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Lisäksi Inkoon alue on määritetty liityntämahdollisuudeksi, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. On myös mahdollista, että merituulivoimaliityntöjä voidaan toteuttaa 2030-luvulla useampia ja muillekin kuin määritetyille alustaville alueille, mikäli sähkön kulutuksen kasvu on selvityksen oletuksia voimakkaampaa tai uusi kulutus sijoittuu lähemmäksi merituulivoiman liityntöjä.

Kuva. Merituulivoiman alustavat liityntämahdollisuudet Suomessa 2030-luvulla.

Näiden gigawattikokoluokan merituulivoimaliityntöjen toteuttamiseksi tarvitaan teknisen selvityksen perusteella suuruusluokaltaan 0,6 miljardin euron investoinnit Fingridin vuoden 2023 kantaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetyn neljän miljardin euron investointiohjelman lisäksi. Tarvittavat lisäinvestoinnit sijoittuisivat Keski-Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen ja Uudellemaalle, ja käsittäisivät yhteensä noin 1 000 kilometriä uutta ja vahvistettavaa 400 kilovoltin voimajohtoa. Mikäli merituulivoiman rakentaminen mahdollistuisi myös Suomen eteläpuoleisille merialueille, keventäisi merituulivoiman liittäminen kantaverkon vahvistustarpeita sen sijaan, että se aiheuttaisi niitä.

Keräämme palautetta selvityksestä konsultaatiossa 23.6. asti. Tarkemmat alustavat liittymispisteet määritellään syksyllä 2024 saadun sidosryhmäpalautteen ja Fingridin sisäisten, tarkempien selvitysten perusteella. Liittymispisteet varataan yksittäisille asiakashankkeille hankekehityksen edetessä. Tervetuloa keskustelemaan merituulivoiman verkkoliityntämahdollisuuksista sidosryhmätilaisuuteemme 22.5.

Selvitys ja konsultaatiolomake tiedotteen liitteenä.

22.5. tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen >

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Laura Ihamäki, Fingrid Oyj, puh, +358 40 708 1838
Strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä, Fingrid Oyj, puh. +358 40 637 4720
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi