Voimajohdot

Fingridin voimajohdot rakennetaan pääosin käyttäen harustettuja pylväitä. Nykyisin materiaalina on teräs, mutta aiemmin 110 kilovoltin (kV) -johdoilla, sekä osalla 220 kV -johtoja käytettiin myös puisia pylväsjalkoja. Sen sijaan 400 kV -johtojen pylväät ovat olleet aina teräksisiä. Vapaasti seisovia ristikkopylväitä käytetään kaupunkialueilla. Uusilla johdoilla käytetään myös niin sanottuja peltopylväitä. Vanhimmat yhä käytössä olevat johdot on rakennettu 1940-luvulla.

Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Johdon kunnossapitoa varten yhtiöllä on oikeus liikkua johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla sekä käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita. Johdon kuntoa ja johtoalueen kasvuston korkeutta seurataan toistuvilla tarkastuksilla.

Voimajohtojen tarkastukset tehdään pääasiassa maastossa kävellen 1-3 vuoden välein.

Tarkastuksissa havainnoidaan muun muassa

• johtoalueen kasvusto, uudet rakenteet, kaivannot
• pylväsrakenteiden mahdolliset kallistumat, teräsosien kunto, linnunpesät ja tikankolot
• eristimien ja johtimien eheys ja kunto.
  
  

Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoistarkastuksia. Tällöin tarkkaillaan esimerkiksi pylväiden lahovaurioita, maadoituksia, eristimiä ja liitoksia. Myrskyjen jälkeen tehdään tarpeen mukaan johtojen varmistustarkistuksia lentäen. Talviaikana helikopterilla tehtävän huurrepartioinnin yhteydessä pudotetaan tarvittaessa ukkosjohtimien jääkuormia.