Voimajohtojen ympäristövaikutusten lieventäminen

Maiseman muutos

Voimajohto aiheuttaa aina maisemassa muutoksen ja erityisesti uuteen maastoon sijoittuva voimajohto koetaan usein häiritsevänä.  Peitteisessä maastossa voimajohdon maisemavaikutus voi jäädä paikalliseksi. Merkittävimpiä maisemallisia vaikutuksia voivat aiheuttaa avoimeen maisemaan, korkeille maastonkohdille tai maisemalliseen solmukohtaan sijoittuvat voimajohtopylväät. Voimajohdon välittömään läheisyyteen sijoittuvien pihapiirien ja muiden yksittäisten haasteellisten kohteiden kohdalla pylväspaikkojen suunnittelu on erityisen tärkeää.

Uuden voimajohtolinjan maisemavaikutukset ja mahdollisuudet niiden lieventämiseksi selvitetään osana ympäristövaikutusten arviointia.

Maankäytön rajoitukset

Voimajohtoalueella ei pääsääntöisesti voi olla rakennuksia tai rakennelmia, eikä voimajohtoalueella tapahtuva toiminta saa vaarantaa sähköturvallisuutta. Välillisesti voimajohtohanke saattaa vaikuttaa maankäytön sijoittumiseen ja laajenemissuuntaan.

Pellolla voimajohtopylväät ja niiden tukirakenteet voivat häiritä maatalouskoneiden käyttöä ja lisätä rikkakasvien leviämistä. Metsätalousalueilla uuden voimajohdon alle jäävä metsämaa poistuu aktiivisesta metsätaloustalouskäytöstä. Johtoaluetta voidaan käyttää virkistykseen kuten retkeilyyn ja marjastukseen. Lisää tietoa voimajohtoalueen hyödyntämisestä löytyy täältä.

Luontovaikutukset

Uusia voimajohtoreittejä suunniteltaessa lähtökohtana on tärkeiden luontokohteiden välttäminen. Luontoarvot selvitetään hankkeen suunnitteluvaiheessa ja rakennusvaiheessa niiden säilyminen varmistetaan kohdekohtaisella ohjeistuksella. Vaikutuksia lievennetään voimajohtopylväiden sijoittelulla, töiden ajoittamisella ja asentamalla törmäysriskiä vähentäviä merkintöjä linnustokohteissa. Pysyviä luontovaikutuksia aiheutuu lähinnä uusille pylväspaikoille, raivattavalle ja avoimena pidettävälle johtoaukealle ja säännöllisesti käsiteltävän johtoaukean reunavyöhykkeille.

Voimajohtorakentamisella on myös positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Säännöllisten raivausten vuoksi avoimina pysyvät johtoaukeat voivat toimia korvaavina elinympäristöinä niittyjen ja perinneympäristöjen vähenemisestä kärsineille lajeille. Esimerkiksi Pirkanmaalla voimajohtoaukeaa on hoidettu uhanalaisen tummaverkkoperhosen suojelemiseksi. Nokialla lampaat ovat laiduntaneet voimajohtoalueella elvyttäen katoamassa olevaa niittylajistoa. Palosirkka on esimerkki voimajohtoaukealta löytyneestä paahdeympäristöissä viihtyvästä lajiharvinaisuudesta. Myös ojituksen seurauksena ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille voimajohtoaukeat voivat olla vaihtoehtoinen elinympäristö.