Ventusneva–Pyhänselkä 400 kV -voimajohto

Linkki hankkeen rakentamisen alkua odottavan johto-osuuden sivulle
Hirvisuo–Pyhänselkä-voimajohto

Fingrid Oyj:n kesällä 2009 käynnistämä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) 400 kilovoltin voimajohtoreitistä Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle on päättynyt. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta marraskuussa 2010. Fingrid on valinnut jatkosuunnitteluun pohjoisimman reittivaihtoehdon Siikajoen Ruukin kautta Muhokselle.

Uusi 400 kV voimajohto Kokkolan Ventusnevalta Muhoksen Pyhänselän sähköasemalle on osa kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa Pohjanmaan alueen ikääntyvä 220 kV verkko korvataan uudella, siirtokyvyltään paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavalla 400 kV verkolla seuraavien 10 - 20 vuoden kuluessa. Osa nykyisistä 220 kV voimajohdoista on tarkoitus hyödyntää myöhemmin 110 kV jännitteisessä verkossa.

Tulevaisuudessa kantaverkon siirtotarpeet ovat Pohjanmaan rannikkoalueella kasvamassa alueen sähkön kulutuksen kehittymisen ja erityisesti tuulivoimatuotannon sekä alueelle suunniteltujen suurten voimalaitosyksiköiden seurauksena. Suunniteltu 400 kV voimajohto Ventusneva - Pyhänselkä on osa keskeisiä kantaverkon kehittämisen perusratkaisuja, joilla varaudutaan liittämään kantaverkkoon Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti (2500 MW) tuulivoimakapasiteettia ja uudet ydinvoimalaitokset.

Uusi voimajohto paitsi varmistaa yleistä sähkön saatavuutta länsirannikon alueella, myös parantaa koko kantaverkon käyttövarmuutta. Se lisää pohjois-etelä -suuntaista siirtokykyä ja vastaa näin tulevaisuudessa esiintyviin siirtotarpeisiin.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu Kokkolan Ventusnevan ja Muhoksen Pyhänselän välillä yhtä pääjohtoreittivaihtoehtoa A. Lisäksi Siikajoen ja Muhoksen välillä tarkasteltiin kuutta vaihtoehtoista alavaihtoehtoreittiä A1, A2, B, B1, B2 ja B3.

Saatujen arviointitulosten ja lausuntojen perusteella Fingrid jatkaa hankkeeseen liittyviä selvityksiä voimajohtoreitin A mukaisesti. Siikajoen Ruukin alueella jatkosuunnitteluun on valittu pohjoisempi Ruukin kautta Matonevalle sijoittuva reittivaihtoehto A2. Tyrnävän Lintusuon alueella on jatkosuunnitteluun valittu Lintusuon eteläpuolelta kiertävä reittivaihtoehto A1. Jatkosuunnitteluun valittu johtoreitti on esitetty tarkemmin oheisessa liitekartassa 1.

Kokkolan Ventusnevalta Sorron pohjoispuolelle valittu reitti sijoittuu nykyisen Ventusneva-Kalajoki 220 kV voimajohdon paikalle. Tällä osuudella johtoalue levenee yhteensä kaksi metriä ja rakennusraja levenee yhteensä 22 metriä siirrettäessä rakennusraja johtoalueen ulkoreunaan. Teknisenä vaihtoehtona tällä osuudella varaudutaan 110 kV johdon sijoittamiseen pylväsrakenteen väliorteen. Ratkaisu ei vaikuta johtoalueen leveyteen.

Kokkolan Sorrosta Siikajoen Ruukkiin reitti noudattaa nykyisten 220 kV ja 110 kV voimajohtojen yhteistä reittiä sijoittuen pääosin purettavan 110 kV johdon paikalle. Tällä osuudella uutta johtoaluetta muodostuu 10 metriä pääosin voimajohtojen itäpuolelle ja rakennusraja levenee 20 metriä. Nykyinen 220 kV voimajohto otetaan hankkeen toteutuessa 110 kV käyttöön. Valmistelevana toimenpiteenä 220 kV voimajohtoa on saneerattu vuosina 2009–2010. Alaviirteen, Himangan ja Tyngän asutustaajamien kohdalla uusi voimajohto rakennetaan 400+110 kV yhteispylväsrakenteena nykyisten purettavien voimajohtojen keskelle. Yhteispylväsrakenteen korkeus on noin 35 metriä.

Kalajoen Jylkässä sijaitsevalta sähköasemalta Siikajoelle varaudutaan teknisenä vaihtoehtona 110 kV voimajohdon sijoittamiseen pylväsrakenteen väliorteen tuulivoiman siirtotarpeita varten. Ratkaisu ei vaikuta johtoalueen leveyteen.
Valittu reitti kääntyy Ruukista Pyhäkoski - Rautaruukki 110 kV johdon rinnalle erkaantuen siitä Kuussaaren jälkeen Pahanevalle. Nykyisen 110 kV voimajohdon rinnalla sijoittuvalla osuudella nykyinen johtokäytävä levenee noin 32 metriä. Pahanevan jälkeen valittu reitti sijoittuu uuteen johtokäytävään ohittaen Tyrnävän Meijerikylän taajaman pohjoispuolelta. Tyrnävänjoen reitti ylittää Hakokylän pohjoispuolella ja Ängeslevänjoen Kämppäkankaan kohdalla. Uuden johtokäytävän leveys on 56 metriä.

Ängeslevänjoen jälkeen reitti yhtyy nykyisen 220 kV voimajohdon johtokäytävään Reunasuon kaakkoisosassa ja sijoittuu nykyisen voimajohdon itäpuolelle Vesisuolle asti. Tikkalansuolta Vesisuonkankaalle nykyisen 220 kV voimajohdon rinnalle sijoittuvalla osuudella nykyinen johtokäytävä levenee noin 28 metriä.

Vesisuolta Muhokselle kantatie 22 ylitykselle reitti sijoittuu uuteen 56 metrin levyiseen johtokäytävään ylittäen Muhosjoen Muhosperän kohdalla. Kantatie 22:lta Pyhänselän sähköasemalle johtoreitti sijoittuu nykyisen 400 kV johdon rinnalle, sen länsipuolelle. Tällöin uutta johtoaluetta muodostuu 30 metriä ja rakennusraja levenee 30 metriä.
Johtoreitin maastotutkimuksia varten Fingrid hakee tutkimuslupaa aluehallintovirastoilta. Fingrid Oyj:n edustajat ovat yhteydessä maanomistajiin ennen varsinaisten maastotutkimusten käynnistämistä.

Ennen voimajohtohankkeen toteuttamista Fingrid hakee voimajohdolle Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa. Yleissuunnittelun valmistuttua valtioneuvostolta haetaan lunastuslupaa, jonka jälkeen alkaa lunastusmenettely.

Fingrid arvioi jatkolupien hakemisen ja käsittelyn kestävän pari vuotta. Varsinainen voimajohdon rakentaminen ajoittuu vuosille 2014 – 2016. Tavoitteena on saada voimajohto käyttöön vuoden 2016 aikana.

Lisätietoja:
Fingrid Oyj, YVA:n projektipäällikkö Mika Penttilä p. 030 395 5230
Fingrid Oyj, vanhempi asiantuntija Hannu Ylönen p. 030 395 5259