Rakentamisen vaiheet
Voimajohtohankkeiden etenemisen pääpiirteet on esitetty oheisessa kaaviossa.
Rakentamisen vaiheet tarkemmin
YVA-menettelyn tavoite
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla vähennetään hankkeiden ympäristövaikutuksia ja lisätään kaikkien tiedon saantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely on Fingridille tärkeä suunnittelutyökalu, jonka avulla uusille voimajohdoille haetaan ympäristöön parhaiten sopivaa reittiä yhteistyössä maanomistajien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.
YVA-menettelyä sovelletaan lainsäädännön mukaan hankkeisiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi yli 15 kilometriä pitkä ja jännitetasoltaan vähintään 220 kilovoltin voimajohtohanke. Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen eri vaihtoehdot ja vaikutukset seuraaviin asioihin:
- ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys
- maa, maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus
- yhdyskuntarakenne, aineellinen omaisuus, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö
- luonnonvarojen hyödyntäminen sekä
- näiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet.
YVA-menettelyn vaiheet
YVA-menettely käynnistyy ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisella ja toimittamisella yhteysviranomaiselle. Fingridin hankkeesta vastaavana laatima arviointiohjelma on suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviranomaisena toimiva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Hanketta ja vaikutusten arviointia esitellään myös kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa. Yhteysviranomainen lausuu ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Fingrid hankkeesta vastaavana laatii arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksesta kuuleminen tapahtuu arviointiohjelmavaihetta vastaavalla tavalla.Yhteysviranomainen tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Aikaa menettelyyn kuluu yleensä yhdestä vuodesta puoleentoista.
Päätöksenteko YVAn jälkeen
YVA-menettely ei ole lupamenettely. Sen tuottama tieto ympäristövaikutuksista on mukana päätöksenteossa, kun Fingrid myöhemmin valitsee jatkosuunnitteluun etenevän voimajohtoreitin.
Voimajohtoreitin valintaa seuraavat maastotutkimukset ja yleissuunnittelu. Maastotutkimuksille tarvitaan tutkimuslupa Maanmittauslaitokselta. Energiavirastolta haetaan sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa ja yleissuunnittelun valmistuttua valtioneuvostolta lunastuslupaa. Molempiin lupahakemuksiin liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä.
Lupaviranomainen ottaa ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon luvassa ja varmistaa, että perusteltu päätelmä on ajan tasalla lupa-asiaa ratkaistaessa.
Fingrid ottaa YVAn tuottaman tiedon huomioon myös voimajohdon elinkaaren kaikissa myöhemmissä vaiheissa.
LISÄTIETOJA AIHEESTA
Mika Penttilä
Yksikön päällikkö
puh. 030 395 5230
Satu Vuorikoski
vanhempi asiantuntija, ympäristö ja yritysvastuu
puh. 030 395 5195
Voimajohdon suunnittelu ja rakentaminen on lailla säädelty monivaiheinen prosessi. Taloudellisten ja teknisten näkökohtien lisäksi huomioidaan maankäyttö- ja ympäristönäkökohdat.
Maastotutkimukset uuden johtoreitin suunnittelun pohjana
Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti voimajohtolinjausten suunnittelussa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Ennen uusien johtojen rakentamista hyödynnetään myös olemassa olevan sähköverkon siirtokyky mahdollisimman tehokkaasti.
Lopullinen uusi johtoreitti ja pylväspaikkojen sijainnit valitaan maastotutkimuksen perusteella. Uusien voimajohtoreittien suunnittelussa haetaan ratkaisuja asutuksen välittömän läheisyyden välttämiseksi. Fingrid lieventää haitallisia maankäyttö-, maisema- ja luontovaikutuksia pylväiden sijoittelulla ja teknisin ratkaisuin (esimerkiksi peltopylväät ja lintujen huomiopallot).
Voimajohtoreittien suunnittelussa Fingrid ottaa huomioon saatavilla olevan ympäristötiedon, yhteensopivuuden alueen muuhun maankäyttöön ja vuoropuhelussa esiin nousseet näkökulmat.
Tavoitteena on minimoida haittavaikutukset yleisen edun ja teknistaloudellisten reunaehtojen rajoissa.
LIITTEET
Valtioneuvoston päätös lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvasta toimitetaan Maanmittauslaitoksen paikalliseen palvelupisteeseen, jossa lunastustoimitus saatetaan vireille.
Maanomistajille maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta, jota johtaa Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimitusinsinööri. Muina jäseninä toimikunnassa on kaksi kunnanvaltuuston nimeämää uskottua miestä. Fingridin edustaja ei kuulu toimikuntaan eikä ole päättämässä korvauksista.
Lunastustoimituksen ensimmäisestä kokouksesta tiedotetaan lähettämällä maanomistajille henkilökohtainen kutsukirje. Tässä alkukokouksessa selvitetään mm. lunastusluvan merkitystä sekä lunastustoimitukseen ja johdon rakentamiseen liittyviä käytännön toimenpiteitä. Alkukokouksessa käsitellään myös ennakkokorvausasiat.
Yksityisteiden käytöstä rakentamisen aikana sovitaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään tiekatselmukset ulkopuolisen asiantuntijan läsnäollessa.
KATSO MYÖS
Kohteen- ja haitankorvaus
Kohteenkorvausta määrätään mm. johtoalueen maapohjasta ja pylväsaloista pellolla. Korvausta määrätessään lunastustoimikunta pyrkii arvioimaan sitä, kuinka paljon voimajohto häiritsee alueen nykyistä tai tiedossa olevaa suunniteltua maankäyttöä.
Haitankorvausta määrätään mm. pylväshaitasta viljelysmaalla. Sen suuruus määräytyy mm. estealan muodon ja koon sekä viljelyn voimaperäisyyden perusteella.
Korvauskäsittely
Vahingonkorvausta on korvaus puuston ennenaikaisesta hakkuusta, taimiston menetyksestä sekä tuulenkaadoista. Metsämaan puustotiedot kuten metsätyyppi, ikä, puulaji ja tiheys arvioidaan ennen metsän hakkuuta. Osa korvauksista eli noin 75 % kohteenkorvauksesta voidaan maksaa ennakkoon, jos asianosainen sitä vaatii. Lopullisten korvausten määrä voidaan määrittää vasta johdon valmistuttua. Sitä ennen maanomistajalle varataan tilaisuus esittää korvausvaatimuksensa menetyksistä lunastustoimikunnalle joko kirjallisesti tai suullisesti. Korvausten saaminen ei edellytä niiden vaatimista, sillä toimikunta määrää korvaukset viran puolesta. Korvausarvioinnin tueksi toimikunta suorittaa lunastusalueella myös maastokatselmuksen todetakseen lopullisen tilanteen.
Lopulliset korvaukset on maksettava 3 kuukauden kuluessa lunastustoimituksen lopettamisesta. Korvauksille maksetaan lakisääteinen 6 % korko rakennustöiden aloittamisajankohdasta lukien. Korvausten saanti kestää yleensä noin vuoden johdon valmistumisesta.
Työnaikaisten vahinkojen korvaaminen
Rakennustöiden aikana pyritään välttämään vahinkojen aiheuttamista. Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja voi kuitenkin aiheutua ojille, teille, pelloille, puustolle jne.
Fingridin valtuuttama urakoitsija korjaa tai korvaa havaitsemansa tai maanomistajan ilmoittamat johdon rakentamistöistä aiheutuvat vahingot suoraan maanomistajalle sitä mukaa kun niitä syntyy tai rakennustöiden päätyttyä. Jos sopimukseen ei päästä, erimielisyydet käsitellään lunastustoimikunnassa.
KATSO MYÖS
Suomessa Fingrid Oyj on asemansa sekä toimintansa luonteen ja laajuuden vuoksi merkittävä toimeksiantaja verkonrakennusalalla. Tämän vuoksi yhtiön tehtävänä on osaltaan edesauttaa alan markkinoiden kilpailun lisääntymistä ja tekniikan kehittymistä sekä olla alalla suunnannäyttäjänä työturvallisuus- ja ympäristöasioiden huomioon ottamisessa.
Voimajohdon rakentaminen etenee vaiheittain. Prosessiin osallistuu Fingridin lisäksi useampi eri taho, kuten esimerkiksi hankkeen alueen mukainen useampi taho, kuten esimerkiksi hankkeen alueen maakuntaliitto, ELY-keskus, kunnat ja maanomistajat.
Verkon rakentamisen tehtävänä on toteuttaa yhtiön päätetyt voimansiirtohankkeet kokonaistaloudellisesti edullisesti. Fingridissä noudatetaan verkonrakentamisessa toimintamallia, jossa varsinainen rakentaminen tilataan palvelutoimittajilta.
Fingrid ylläpitää vahvaa hankinta- ja teknistä osaamista, ja varmistaa palvelutoimittajien osaamisen, kustannustehokkuuden ja lopputuotteen laadun. Investointihankkeisiin yhdistetään harkinnan mukaan myös perusparannusluonteisia töitä. Hankkeet kilpailutetaan tasapuolisesti ja tarjouskilpailun voittaja valitaan kokonaistaloudellisin perustein.
Verkon rakentamisessa yhtiö kiinnittää erityistä huomiota ympäristöasioihin ja viestintään sidosryhmille.