;

Häviösähkö

Sähkön siirrossa syntyy häviöitä. Kantaverkon häviöt muodostuvat pääosin voimajohdoissa syntyvistä virtalämpöhäviöistä sekä tietyissä sääolosuhteissa johtimien pinnalla syntyvistä ns. koronahäviöistä.

Häviöiden määrä kantaverkossa on n. 1,5 TWh vuodessa, mikä vastaa vaajaata 2% prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Häviöteho vaihtelee verkon siirtotilanteesta, sähkönkulutuksesta sekä koronahäviöiden määrästä johtuen välillä 80 ‒ 350 MW.

Fingridin vuosittaiset häviösähkökustannukset ovat noin 60-100 miljoonaa euroa vuodessa riippuen suojauksista ja sähkön markkinahinnasta.

Kantaverkon häviösähkön hankinta

Häviösähkön hankinnan tavoitteena on kustannusten ennustettavuus ja kustannusriskien hallinta siten, että suojaudutaan äkillisiltä markkinahinnan muutoksilta ja niistä aiheutuvilta taloudellisilta riskeiltä. Häviösähkön hintariskeiltä suojaudutaan hyvissä ajoin etukäteen. Suojaus perustuu häviösähkön määrän ennusteeseen.

Fyysinen hankinta

Fingrid hankkii kantaverkossa syntyvän häviösähköenergian sähkömarkkinoilta. Sähkö hankitaan sähköpörssin vuorokausimarkkinoilta. Ennen käyttötuntia häviösähkötasetta oikaistaan tarkennettujen ennusteiden ja toteuman perusteella ostamalla tai myymällä sähköä päivänsisäisellä markkinalla.

Hintasuojaus

Hintasuojauksessa voidaan käyttää ainoastaan Nasdaqissa noteerattavia systeemi- ja aluehintatuotteita sekä vastaavia OTC-tuotteita. Hintasuojaus tehdään systeemihintaa ja aluehintaa vasten. Hintasuojaus aloitetaan kolme-neljä vuotta ennen toimitusvuotta. Toimitusvuoden aikana suojausta täsmennetään ennusteiden mukaan.

Systeemihintasuojauksen ja aluehintasuojauksen toteutus on annettu ulkopuolisen kilpailutetun salkunhaltijan tehtäväksi. Fingrid ei tee suojauksia suoraan pörssissä tai markkinaosapuolten kanssa. Salkunhaltija suorittaa suojauksen Fingridin etukäteen määrittelemän ohjeen mukaisesti. Fingrid ei missään vaiheessa itse ota kantaa suojauksen yksityiskohtaiseen toteuttamiseen.