Siirtojenhallinnan markkina

Kehityshanke

Kysymys: Kuinka pitkä kehityshanke on ajallisesti? Kestääkö se seuraavan talven vai pidemmän ajanjakson?

Vastaus: Kehityshanke kestää enintään vuoden 2027 loppuun saakka. Hankkeen aikana on tarkoitus arvioida mahdollisuutta perustaa myöhemmin kansallinen siirtojenhallinnan markkina. Ostot siirtojenhallinnan markkinalta keskittyvät oletettavasti eniten talvikausille, jolloin energiantarve on suurimmillaan.

Kysymys: Millaisia tarjous- ja ostovolyymeja markkinoilla odotetaan?

Vastaus: Tarjous- ja ostovolyymeja siirtojenhallinnan markkinoilla ei voida tarkasti ennustaa ennen kuin markkina on toiminnassa. Kehityshankkeen tarkoituksena on juuri selvittää näitä volyymejä. Ostot siirtojenhallinnan tarpeisiin voivat olla hyvinkin satunnaisia, sillä siirtojenhallinnan säätöjen tarve riippuu esimerkiksi sääolosuhteista, energiantuotannon ja -kulutuksen alueellisista epäsuhdista sekä odottamattomista keskeytyksistä. 

Kysymys: Jos tulevaisuudessa mukana on useita jakeluverkkoyhtiöitä, muodostavatko verkkoyhtiöt joustoalueet markkinapaikalle omien tarpeidensa mukaisesti? Julkaistaanko nämä alueet graafisesti kauppa-alustalla kaikkien nähtäville?

Vastaus: Kyllä, tulevaisuudessa jakeluverkkoyhtiöt voivat muodostaa jouston hankinta-alueet markkinapaikalle omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä edellyttää, että verkkoyhtiöt valitsevat saman markkina-alustan käyttöönsä. Verkkoyhtiö ilmoittaa joustopalvelutoimittajille muutoksista jouston hankinta-alueisiin ennen muutosten voimaantuloa, jotta joustopalvelutoimittajat voivat myös valmistautua muutokseen.

Kysymys: Onnistuneella markkinapaikalla on monia ostajia ja myyjiä kilpailukykyisen hinnoittelun varmistamiseksi. Paikallisessa joustomarkkinassa on kuitenkin usein vain muutama verkkoyhtiö ostajana. Miten tämä vaikuttaa kilpailukykyiseen hinnoitteluun?

Vastaus: Joustomarkkinassa, jossa on vain muutama verkkoyhtiö ostajana, kilpailukykyisen hinnoittelun varmistaminen voi olla haastavaa. Tässä tilanteessa on tärkeää huomioida muutamia keskeisiä tekijöitä:

1. Pay-as-bid hinnoittelu, verkkoyhtiön näkökulmasta alhaisimmasta alkaen: Tämä hinnoittelumalli tarkoittaa, että jokainen tarjoaja saa maksun oman tarjouksensa mukaisesti, eikä kalleimman tarjouksen asettaman markkinahinnan mukaan.
2. Anonymiteetti: Verkkoyhtiöt eivät voi nähdä, kuka on tehnyt minkäkin tarjouksen. Tämä varmistaa, että tarjoukset arvioidaan objektiivisesti pelkästään hinnan, jouston hankinta-alueen ja tarjotun jouston määrän perusteella.
3. Kilpailun lisääminen: Vaikka ostajia olisi vain muutama, markkinapaikka pyrkii houkuttelemaan mahdollisimman monta tarjoajaa. Huomionarvoista on myös, ettei reservimarkkinoillakaan ole kuin yksi ostaja, mutta markkina toimii suunnitellulla tavalla.

4. Tässä hankkeessa on mukana kantaverkonhaltija eli jouston hankinta-alueet kattavat koko Suomen. Eli vaikka hankkeessa on vain kaksi verkkoyhtiötä jouston ostajana, on kyseessä kuitenkin maantieteellisesti laaja alue.

Markkinan tuotteet

Kysymys: Miksi markkinalla on 60 minuutin markkina-aikajakso, eikä esimerkiksi 15 minuutin?

Vastaus: Siirtojenhallinnan markkinalla sähköverkkojen tarpeet ovat usein pitkäkestoisia, yhdestä useaan tuntiin. Tiedostamme, että 15 minuutin markkina-aikajakso olisi sopivampi osalle joustavista resursseista. Tämän vuoksi jatkamme selvitys- ja kehitystyötä markkinapaikan toimivuuden eteen ja tarkastelemme hankkeen aikana 60 minuutin markkina-aikajakson soveltuvuutta sekä verkkoyhtiön että joustopalvelutoimittajien näkökulmasta.

Kysymys: Hankitaanko kapasiteettia jatkuvasti vai tietyille etukäteen ilmoitetuille ajanjaksoille?

Vastaus: Kapasiteettia hankitaan tietyille etukäteen ilmoitetuille ajanjaksoille. Esimerkiksi kapasiteettikilpailutuksessa voidaan ilmoittaa, että kapasiteettia tarvitaan koko helmikuun ajan maanantaisin ja tiistaisin klo 7–9 ja 16–18.

Kysymys: Miten kapasiteettituotteen aktivointihinta vertautuu energiatarjouksen hintaan?

Vastaus: Verkkoyhtiö voi painottaa eri tavoin kapasiteettikorvauksen ja energia-aktivoinnin hintaa valintakriteerinä kapasiteettikilpailutuksessa. Tämä kuvataan kapasiteettikilpailutuksen tiedoissa. Toimijan on annettava kapasiteettitarjouksessa enimmäishinta, jolla aikoo tarjota energiaa, mikäli kapasiteettitarjous tulee hyväksytyksi markkinalla.

Markkinalle osallistuminen

Kysymys: Mille jännitetasoille kytketyt resurssit voivat osallistua siirtojenhallinnan markkinalle?

Vastaus: Siirtojenhallinnan markkinalle voivat osallistua resurssit kaikilta jännitetasoilta ja kaikkialta Suomesta (pois lukien Ahvenanmaa). Joustoresurssit voivat siis osallistua siirtojenhallinnan markkinalle Fingridin verkkoalueelle, vaikka ne olisivat liittyneenä sellaisen jakeluverkon alueelle, joka ei ole mukana siirtojenhallinnan markkinan kehityshankkeessa.

Kysymys: Kuinka pieni voi olla yksittäinen siirtojenhallinnan markkinalle osallistuva resurssi?

Vastaus: Yksittäinen resurssi voi olla lähes kuinka pieni tahansa, kunhan se on osa joustoresurssiryhmää eli kuuluu johonkin aggregoituun portfolioon, jonka koko on vähintään 0,1 MW eli se täyttää minimitarjouskoon. Aggregointi tarkoittaa joustoresurssien kokoamista yhteen, jolloin yksittäiset joustoresurssit toimivat yhdessä ja samanaikaisesti joustoresurssiryhmänä. Aggregoitujen resurssien ei tarvitse olla fyysisesti lähellä toisiaan, mutta niiden pitää sijaita samalla jouston hankinta-alueella.

Kysymys: Halutaanko kehityshankkeen markkinalla huomioida resursseja, jotka ovat jo reservimarkkinoilla? Tuleeko kannustetta tarjota näitä resursseja tähän siirtojenhallinnan markkinalle verrattuna esimerkiksi mFRR-markkinoihin?

Vastaus: Siirtojenhallinnan markkinalla tekniset vaatimukset ovat tarkoituksella löyhemmät kuin reservimarkkinoilla, jotta erityisesti sellaiset resurssit, jotka eivät kykene osallistumaan reservimarkkinoilla, pääsisivät mukaan tälle markkinalle. Joustopalvelutarjoajat saavat itse valita mille markkinoille tarjoavat resurssejaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole houkutella resursseja pois reservimarkkinoilta, sillä jouston tarve kasvaa edelleen myös reservimarkkinoilla. Siirtojenhallinnan markkinapaikan aikamääreet on pyritty asettamaan siten, että osallistuminen ei haittaa muille markkinoille osallistumista.

Kysymys: Kuinka paljon vaivaa osallistuminen edellyttää?

Vastaus: Osallistuminen siirtojenhallinnan markkinalle ei vaadi merkittävää vaivannäköä: riittää, että rekisteröitymisen jälkeen jättää tarjoukset alustalle ja toimii hyväksyttyjen tarjousten mukaisesti, sekä toimittaa alustalle joustoresursseista vaaditut tiedot. Tarjousten jättöä ja mittaridatan alustalle lataamista voi helpottaa käyttämällä API-rajapintaa, jonka voi automatisoida syöttämään tietoja.

Kysymys: Millaisen teknisen integraation NODES-markkinapaikka vaatii? Millaisia vaatimuksia on joustoresurssin tiedonsiirtoon liittyen, sekä mitä muuta joustoresurssilta edellytetään?

Vastaus: NODES-markkinapaikka ei vaadi välttämättä mitään teknistä integraatiota, koska alustaa voi käyttää myös pelkästään selainpohjaisella käyttöliittymällä. Kuitenkin joustoresursseille suositellaan yhteyden luomista API-rajapinnan kautta NODES-alustalle, jotta esimerkiksi mittaustietojen lataaminen helpottuu.

Joustoresurssiryhmiltä vaaditaan 15 minuutin intervallilla mittausdataa. Mikäli 15 minuutin tarkkuus ei ole saatavilla, käytetään tuntimittausta, joka pilkotaan neljään osaan. Joustopalvelutoimittajan tulee ladata mittaustiedot resurssin energian tuotannosta ja kulutuksesta markkinapaikan ohjeistuksen mukaisesti.

Markkinoilla toimiminen

Kysymys: Mikä on jouston hankinta-alue?

Vastaus: Jouston hankinta-alue on verkkoyhtiöiden määrittelemä maantieteellinen alue, josta joustoa on mahdollista hankkia. Joustopalveluntarjoajalle on tärkeää muodostaa joustoresurssiryhmät siten, että ne ovat yhdeltä jouston hankinta-alueelta. Fingridin jouston hankinta-alueet on määritelty hierarkkisesti siten, että esimerkiksi Uudenmaan alueella olevat resurssit kuuluvat Lounais-Suomen alueeseen, jotka taas kuuluvat Etelä-Suomeen. Täten Etelä-Suomen tarpeeseen hankittava jousto voi tulla miltä tahansa Etelä-Suomi-alueen alla olevalta alueelta.

Kysymys: Milloin siirtojenhallinnan energiamarkkinalle voi jättää tarjouksia ja milloin verkkoyhtiöt ostavat joustoa markkinalta?

Vastaus: Markkinalle voi jättää tarjouksia alkaen 30 vuorokautta ennen tarjouksen kohteena olevaa vuorokautta ja päättyen tuntia ennen toimitushetkeä. Helen Sähköverkko ostaa joustoa huutokaupasta, joka järjestetään edeltävänä päivänä klo 10:00 kaikille seuraavan päivän tunneille (D-1 klo 10:00). Fingrid ostaa joustoa huutokaupan jälkeen käytävästä jatkuvasta kaupankäynnistä aikaisintaan D-1 klo 15 ja viimeistään 60 minuuttia ennen toimitushetkeä.

Kysymys: Hyödyntääkö Fingrid automaattisesti Helen Sähköverkon huutokaupasta mahdollisesti ylijääneitä energiatarjouksia?

Vastaus: Helen Sähköverkon huutokaupasta mahdollisesti ylijääneet energiatarjoukset ovat Fingridin käytössä, mikäli joustopalvelutoimittajan tarjous on edelleen voimassa. 

Kysymys: Pitääkö aggregoitujen kuormien olla samalta tasevastaavalta, vai voidaanko ne aggregoida useiden eri tasevastaavien taseista?

Vastaus: Samassa joustoresurssiryhmässä olevien aggregoitujen kuormien tulee olla yhden tasevastaavan ja avoimen toimittajan eli sähkönmyyjän alla. Samalla toimijalla voi kuitenkin olla useampia joustoresurssiryhmiä. On suositeltavaa tehdä jokaiselle tasevastaava-avoin toimittaja -parille oma joustoresurssiryhmä, jonka alle kootaan kaikki kyseisen joustonhankinta-alueen sopivat joustoresurssit. Joustontarjoajan, joka ei ole resurssin myyjä tai tasevastaava, tulee sopia osallistumisesta siirtojenhallinnan markkinalle resurssin tasevastaavan ja sähkönmyyjän kanssa. Verkkoyhtiölle tulee toimittaa ilmoituslomake sovitusta osallistumisesta Siirtojenhallinnan markkinan kehityshankkeen nettisivulta löytyvällä lomakkeella (ilmoituslomakepohja tullaan julkaisemaan nettisivulla ennen kaupankäynnin aloitusta).

Kysymys: Mikä on baseline ja miten se pitää toimittaa kauppapaikalle?

Vastaus: Baseline (suom. perusura) tarkoittaa joustoresurssiryhmän tavanomaista sähköntuotantoa tai -kulutusta silloin, kun joustoa ei ole toimitettu. Perusura voidaan määrittää markkinapaikalla NODESin toimesta. Valittavissa on 5 eri perusuran laskentametodia. NODESin perusuran laskenta perustuu joustoresurssiryhmän mittaustietoihin. Vaihtoehtoisesti joustopalveluttoimittaja voi antaa joustoresurssiryhmälle itse määrittämänsä perusuran. Itse määritetty perusuran laskentametodi tulee kuitenkin kuvata verkkoyhtiölle, joka arvioi ja hyväksyy oman perusuran käytön. 

Kysymys: Miten laskutus toimii?

Vastaus: Laskutus tapahtuu kerran kuukaudessa NODESin toimesta. Laskutus perustuu alustalla todennettuihin joustokauppoihin.

Kysymys: Aiheutuuko kaupoista tasevirhettä ja tuleeko tasevirhemaksu jouston tarjoajan maksettavaksi?    

Vastaus: Ennen vuorokausimarkkinaa käytävä siirtojenhallinnan markkinan huutokauppa ei aiheuta toimijalle tasevirhettä, koska toimijalla on huutokaupan tuloksen jälkeen aikaa muokata vuorokausimarkkinalle antamaa tarjoustaan uutta tuotanto-/kulutussuunnitelmaa vastaavaksi. Siirtojenhallinnan markkinan huutokaupassa tehtyjä kauppoja ei siis raportoida taseselvitykseen eSettiin eli toimijoiden tulee itse huomioida huutokaupassa hyväksytyt tarjoukset omassa kaupankäynnissään esimerkiksi vuorokausimarkkinalla.

Vuorokausimarkkinan jälkeisten siirtojenhallinnan kauppojen energiat sekä joustopalvelutoimittajan ilmoittaman ramppitiedon perusteella lasketut ramppienergiat raportoidaan taseselvitykseen eSettiin eli tasevastaavan tase korjataan tilatun joustoenergian ja ramppienergian mukaisesti. Mikäli joustopalvelutoimittaja on toimittanut jouston hyväksytyn tarjouksen mukaisesti ja ilmoittamiensa ramppiaikojen mukaisesti, ei tasevastaavalle aiheudu tasepoikkeamia eikä tasepoikkeamaan kohdistuvia maksuja.

Kysymys: Onko REMIT-regulaatiossa jotain, mitä joustopalvelutarjoajien tulisi huomioida toimiessaan siirtojenhallinnan markkinapaikalla?

Vastaus: Kyllä, REMIT-regulaatiossa on useita seikkoja, jotka joustopalvelutarjoajien tulisi huomioida toimiessaan siirtojenhallinnan markkinapaikalla. Yksi keskeisimmistä on markkinamanipulaatiokielto, joka on määritelty REMIT-asetuksen artiklassa 5. Markkinamanipulaatiokielto tarkoittaa, että markkinoilla ei saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja tarjouksista, hinnoista tai kaupoista.    

Siirtojenhallinnan markkinan hankkeen tilaisuus 17.12.pdf