Usein kysyttyä

​Alta löydät vastauksia muutamiin usein esitettyihin kysymyksiin.

Ukkonen ja salamointi

Ukkosen esiintyminen liittyy kiinteästi vallitsevan sään luonteeseen. Fingridille esitetään usein väittämiä voimajohtojen ukkosrintamia ohjaavasta vaikutuksesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan voimajohdot eivät lisää salamointia eivätkä ohjaa ukkospilvien liikkeitä, vaan itse asiassa lisäävät salamaturvallisuutta.

Koska voimajohtopylväät usein ovat lähiympäristönsä korkeimpia kohteita ja lisäksi maadoitettuja, ne "houkuttelevat" itseensä lähialueelle joka tapauksessa iskevät salamat. Johto on rakennettu niin, että salamanpurkaus ohjautuu ukkosjohtimen kautta vaarattomasti maahan. Aivan johdon välittömässä läheisyydessä ei siis ukonilmalla ole syytä olla. Myöskään salamoinnin määrään eivät voimajohdot voi vaikuttaa. Määrä on täysin riippuvainen ukkospilven ominaisuuksista, ei sen alla olevasta maastosta.

Sydämentahdistimen toiminta

Sähkönjakelurakenteiden, varkaudenestolaitteiden ja metallinpaljastimien sähkö- ja magneettikentät voivat vaikuttaa sydämentahdistimen toimintaan. Tahdistimen häiriintymistä voidaan vähentää säätötoimenpitein ja erityisesti tahdistinvalinnoin.

Sähköisiä varauksia

Voimajohdon sähkökentän ominaisuuksiin kuuluu, että sen läheisyydessä olevat maasta eristetyt, sähköä johtavat esineet, kuten metallilapiot ja työkalut varautuvat sähköisesti. Myös sinä varaudut työskennellessäsi johdon alla.

Tavallisesti et tätä edes huomaa, mutta käyttäessäsi paksupohjaisia jalkineita, vaikkapa kumisaappaita, saatat tuntea heikon kipinän koskiessasi maadoitettuun esineeseen, esimerkiksi metalliseen aitatolppaan.

Ilmiö on samanlainen ja yhtä vaaraton kuin tekokuituisen puseron riisumisen yhteydessä syntyvä kipinä. Myös esimerkiksi sateenvarjon kipinöiminen voimajohdon alla on vaaratonta ja johtuu sähköisestä varautumisesta.

Eläinten laiduntaminen ja terveys

Johtoaukealla saa vapaasti laiduntaa kotieläimiä. Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että voimajohdolla olisi haittavaikutuksia laiduneläinten terveyteen tai hedelmällisyyteen. Kreosootilla käsiteltyjen puupylväiden nuolemisesta ei ole todettu aiheutuvan haittoja eläimille. Asiasta on antanut lausunnon mm. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu/Elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto/25.10.1994.

Radio- ja TV-häiriöt

Voimajohdot eivät häiritse radion FM-lähetyksiä (ULA), eli yleisimpiä Yleisradion ja paikallisradioiden ohjelmia. TV:n katseluakin voimajohto voi häiritä vain todella harvoissa tapauksissa. Jos ongelmia ilmenee, ota yhteys Fingridin asiantuntijoihin. 

Internet- ja matkapuhelinyhteydet

Fingridin tiedossa ei ole tutkimuksia eikä syy-yhteyttä sille, että voimajohdot häiritsisivät internet- ja matkapuhelinyhteyksien toimintaa. Tähän liittyviä yhteydenottoja tulee harvoin.

Loisteputket ja sähkökenttä

Kädessä pidettävä loisteputki saattaa syttyä voimajohdon alla johtimien synnyttämästä sähkökentästä. Putkessa kulkeva virta on luonnollisesti paljon heikompi kuin normaalisti. Loiste on voimakkuudeltaan heikko eikä sitä voi verrata putken normaalikäytössä levittämään valoon. Sitä ei yleensä edes erota kuin hämärässä. Tämä puhtaasti sähköinen ilmiö ei merkitse, että siitä aiheutuisi terveydelle haittaa.

Lintu- ja huomiopallot

Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja tai lintutörmäyksiä ehkäiseviä merkintöjä johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää lintupallojen asennuksista. Sähköiskun vaaraa ei suurillekaan linnuille käytännössä synny, koska suurjännitteisten voimajohtojen jännitteiset osat sijaitsevat niin etäällä toisistaan.

Ilmailuliikenteen varoituspalloja asennetaan Ilmailulaitoksen edellyttämiin kohteisiin.

Koronan ja tuulen aiheuttamat äänet

Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenevät koronapurkaukset kuuluvat sirisevänä äänenä. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä.

Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kV jännitetasolla.

Suurjännitejohdot voivat synnyttää myös ääntä. Ääni aiheutuu tuulesta, joka ravistelee johdon eri osia, kuten teräspylväitä, johtimia, orsia tai eristimiä. Ääntä esiintyy riippumatta siitä onko johto jännitteinen vai ei.