Pullonkaulatuotot

Yleistä

Eurooppalaiset sähkön tukkumarkkinat muodostuvat hinta-alueista, jotka kytkeytyvät toisiinsa siirtoyhteyksien välityksellä. Sähkömarkkinoiden tavoitteena on tarjota sähkön kysyntää vastaava tarjonta mahdollisemman edullisesti joka hetki koko Euroopassa. Jos tarve sähkön siirtoon alueiden välillä on suurempi kuin mitä fyysisesti on mahdollista siirtojohtojen kautta siirtää, niin alueiden välillä muodostuu hintaero. Tällaista tilannetta kutsutaan sähkömarkkinoilla pullonkaulatilanteeksi.

Sähkömarkkinoilla syntyy pullonkaulatuottoja silloin, kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei riitä tasoittamaan markkina-alueiden kysynnän ja tarjonnan välistä eroa. Markkina-alueet eriytyvät hinta-alueiksi, joissa toisella alueella sähkön ostaja maksaa eri hintaa, kuin sähkön myyjä siitä toisella alueella saa. Pullonkaulatuoton määrä saadaan kertomalla hinta-alueiden välisillä siirtoyhteyksillä siirrettävä sähkön määrä niiden välisellä hintaerolla, eli:

pullonkaulatuotot [€/h] = vuorokausimarkkinoiden siirto [MW] * aluehintaero [€/MWh].

Hintaero kertyy sähköpörssille pullonkaulatuottona, joka tilitetään sähköpörssistä hinta-alueiden molemmin puolin kantaverkkoyhtiöille.

Itämeren alueen pullonkaulatuottojen jako

Pohjoismaiset pullonkaulatuotot jaetaan neljän pohjoismaisen kantaverkkoyhtiön (Energinet.dk:n, Statnettin, Svenska Kraftnätin ja Fingridin) kesken erillisen sopimuksen mukaisesti. Pullonkaulatuotot jaetaan sopimuksen mukaisesti tasan niiden kantaverkkoyhtiöiden kesken, joiden välisellä rajajohtoyhteydellä tulot ovat muodostuneet. Tästä voidaan poiketa kyseisen rajajohtoyhteyden pullonkaulatuottoihin oikeutettujen maiden keskinäisellä päätöksellä.

Suomen ja Viron välisillä yhteyksillä pullonkaulatuotot jaetaan tasan Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin kesken.

Pullonkaulatuottojen käyttö

Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatuotot EU-lainsäädännön mukaisesti ensisijaisesti siirtokyvyn kasvattamiseen ja ylläpitoon. Toissijaisesti pullonkaulatuottoja voidaan käyttää korvaamaan asiakkailta perittäviä kantaverkkomaksuja. Suomessa pullonkaulatuottojen lainsäädännön mukaisesta valvonnasta vastaa Energiavirasto.

Fingrid siirtyi vuonna 2016 Energiaviraston uuden valvontapäätöksen mukaiseen raportointiin pullonkaulatuottojen, kapasiteettia lisäävien ja ylläpitävien investointien sekä kulujen osalta. Fingrid raportoi pullonkaulatuottojen käytöstä kvartaaleittain taloudellisten katsausten yhteydessä.

Vuoden 2015 jälkeiset pullonkaulatuotot on julkaistu ENTSO-E:n sähkömarkinatietoalustalta osoitteesta https://transparency.entsoe.eu/ > Transmission > All Data Views > Daily Implicit Allocations – Congestion income.

Euroopan Unionissa pullonkaulakäyttöjen metodologiasta säädellään tarkemmin ACER:in (European Union Agency for the Cooperation of Energy Regulators) hyväksymässä menetelmässä.