Kulutusjousto

Kulutusjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön muuttamista hinnan ohjaamana. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kulutuksen siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Kuluttaja voi hyötyä joustostaan myös myymällä sitä sähkömarkkinoille, kuten kantaverkkoyhtiön ylläpitämille reservimarkkinoille. Kulutusjoustoa tarvitaan lisää, kun joustamattoman ja sääriippuvaisen tuotannon, kuten ydin-, tuuli- ja aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kasvaa. Sähkön kulutuksen ja tuotannon määrä on pysyttävä joka hetki tasapainossa. Kulutusjousto on tärkeässä roolissa tämän tasapainon ylläpitämisessä kustannustehokkaasti. Kulutusjoustoa on aikaisemmin kutsuttu yleisesti kysyntäjoustoksi.

Suomessa sähkön kulutus on toiminut tehotasapainon ylläpidossa käytettävillä reservimarkkinoilla jo pitkään keskittyen kuitenkin suurteollisuuteen, kuten metsä-, metalli- ja kemianteollisuuteen. Kulutusjoustolla on kuitenkin edelleen merkittävää potentiaalia lisätä tarjontaa reservimarkkinoilla. Teollinen sähkönkulutus on joustanut myös hintaporrastamalla sähkönostotarjouksiaan vuorokausimarkkinoilla edistäen kulutuksen ja tuotannon tasapainoa. Toisaalta myös loppukuluttajille on nykyään tarjolla erilaisia sopimusvaihtoehtoja, kuten tuntihinnoiteltu pörssisähkö, jotka mahdollistavat kustannussäästöjä kulutuksen ajoituksesta.

Uusi asia sähkömarkkinoilla ovat myös ns. aggregaattorit eli yritykset, jotka yhdistävät pieniä kulutus- ja tuotantokohteita suuremmaksi kokonaisuudeksi, joka voi osallistua eri sähkömarkkinapaikoille. Kuluttajan oma pientuotanto voidaan rinnastaa kulutusjoustoon, mikäli se reagoi markkinatilanteeseen, kuten korkeaan sähkön hintaan, ja sen avulla pienennetään kohteen sähkön ottoa verkosta. Esimerkki tällaisesta pientuotannosta kulutusjoustossa ovat rakennusten ja liiketilojen varavoimakoneet.

Kulutusjoustoon osallistuminen edellyttää usein investointeja, mutta pitkällä aikavälillä se voi olla kustannustehokasta niin kuluttajalle kuin yhteiskunnallekin. Sähkön hinnat pysyvät kohtuullisempina, kun kulutus ajoittuu hetkiin, joina sähköä on paljon tarjolla, eikä kalliita huippuvoimalaitoksia tarvitse käynnistää.

Kulutusjousto voi osallistua kaikille markkinapaikoille vastaavasti kuin voimalaitokset. Osallistuminen esimerkiksi reserveihin voi tarkoittaa joustoon osallistuvalle kohteelle vain muutaman minuutin mittaista verkosta otettavan tehon vähennystä, tai tunnin katkoa kerran vuodessa. Sähkölämmittäjä tai sähköauton lataaja ei todennäköisesti edes huomaisi kulutusjouston tapahtuneen.

Eri markkinapaikkojen aktivointien määrät, korvaustasot sekä tekniset vaatimukset vaihtelevat. Lisätietoa reservi- ja säätösähkömarkkinoista voi lukea täältä.

Alla on kuvattu markkinoilla olevan kulutusjouston määrä Suomessa: