Energia-alan sanasto

ENTSO-E

ENTSO-E = European Network of Transmission System Operators for Electricity. ENTSO-E on EU:n järjestelmävastaavien kantaverkkoyhtiöiden yhdistys, jonka jäseninä on 42 yritystä 34 eri maasta. Lisätietoa >

Erikoissäätö

Tunnin aikana Fingridin Suomessa muuta kuin tasehallintaa varten tilaama säätömäärä (MWh).

eSett Oy

Pohjoismaista taseselvitystä hoitaa kantaverkkoyhtiöiden omistama taseselvitysyhtiö eSett. Lisätietoa >

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Tavoitteena on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä, talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä eikä ketään ihmistä eikä mitään aluetta jätetä jälkeen muista alueista.

FACTS

Flexible Alternating Current Transmission Systems eli joustavat sähkönsiirtojärjestelmät ovat tehoelektroniikalla toteutettuja kompensointijärjestelmiä, joiden avulla voidaan säätää jännitettä ja loistehoa nopeasti ja automaattisesti. Tuoteperheeseen lasketaan usein kuuluvaksi myös kiinteät sarjakompensointijärjestelmät. Joustavilla sähkönsiirtojärjestelmillä saadaan lisättyä verkon siirtokapasiteettia, häiriönsietokykyä sekä pienennettyä häviöitä.

Fit For 55

Euroopan komission vuonna 2021 julkaisema säädösehdotuspaketti, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Säädöspaketti kuvaa keinot, joilla EU:n nykyinen 40 % vähennystavoite kiristetään komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle.

Flow based -menetelmä

Pohjoismaissa otetaan käyttöön siirtoihin perustuva ns. flow-based –kapasiteetinlaskentamenetelmä, joka parantaa siirtokapasiteetin jakamista markkinoiden käyttöön. Lisätietoa >

Huoltovarmuusorganisaation voimatalouspooli

Johtaa voimahuollon eli energian tuotannon, siirron sekä jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua. Suunnittelun ohessa yhteistoiminnan harjoittelu on erittäin tärkeää.

HVDC-yhteys

Fingridin HVDC- eli tasasähköyhteydet ovat merikaapelilla toteutettuja tärkeitä rajayhteyksiä Suomesta Ruotsiin ja Viroon. Tasasähköyhteyksiä on maailmalla toteutettu myös avojohtoyhteyksinä, erityisesti suuritehoisina pitkien matkojen siirtoyhteyksinä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. HVDC = High Voltage Direct Current.

Häviösähkö

Sähkön siirrossa syntyy häviöitä. Kantaverkossa nämä häviöt muodostuvat pääosin voimajohdoissa syntyvistä virtalämpöhäviöistä sekä tietyissä sääolosuhteissa johtimien pinnalla syntyvistä ns. koronahäviöistä. Häviöiden määrä kantaverkossa on noin 1,5 TWh vuodessa, mikä vastaa vajaata kahta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta.

ITAMS

Kansainvälinen tutkimus, joka arvioi kantaverkkoyhtiöiden omaisuuden hallinnan tehokkuutta. Tutkimus on toteutettu viisi kertaa, ja Fingrid on sijoittunut jokaisella kerralla kärkisijoille erityisesti digitalisaation hyödyntämisen ansiosta. The International Transmission Asset Management Study.

ITOMS

Kansainvälinen tutkimus, jossa arvioidaan kunnossapidon tehokkuutta, jota mitataan vertaamalla kunnossapidon kustannuksia ja käyttöhäiriötasoa. Tavoitteena on säästää kustannuksia ja parantaa järjestelmän turvallisuutta. Fingrid on sijoittunut tutkimuksessa usein kärkisijoille ja saanut huippusuoriutuja-maininnat sekä voimajohtojen että sähköasemien osalta. The International Transmission Operations & Maintenance Study.

Jakeluverkko

Sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia.
Suurjännitteisellä jakeluverkolla puolestaan tarkoitetaan nimellisjännitteeltään 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai -johtoa, joka ei ole liittymisjohto ja joka ei ylitä valtakunnan rajaa.

Jälleenkytkentä

Voimajohdolla tapahtuneen käyttöhäiriön jälkeinen automaattinen sähköverkon käyttöön palautus.

Kantaverkko

Valtakunnallinen suurjänniteverkko, joka siirtää sähköä Suomen sisällä maan kaikkiin osiin. Se yhdistää isoja sähkötuotantolaitoksia, jakeluverkkoja, rajasiirtoyhdysjohtoja ja suurteollisuutta. Suomen kantaverkkoon kuuluu noin 14 500 kilometriä voimajohtoja sekä sähköasemia. Maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 77 prosenttia kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä. Suomessa sähkönsiirron kantaverkosta vastaa Fingrid.

Keski-Suomen poikkileikkaus ja Kemi-Oulujoen poikkileikkaus

Sähköteknisin perustein määritelty Pohjois ja Etelä-Suomen välisiä siirtojohtoja leikkaava raja. Tulevaisuudessa leikkauksen tarkkaan sijaintiin vaikuttaa muun muassa sähkön tuotannon ja kulutuksen liittyminen pohjois-etelä-suuntaisten johtojen varteen. Keski-Suomen poikkileikkaus tunnetaan myös nimellä P1-leikkaus, Kemi-Oulujoen poikkileikkaus nimellä P0.

Koronailmiö

Johtimien tai eristimien pinnalla ilmenee koronapurkauksia, joista kuuluu sirisevä ääni. Koronailmiö on ihmiselle harmiton. Ilmiön aiheuttaa ilman ionisoituminen johtimien, eristimien tms. pintojen läheisyydessä. Koronan synnyttämä ääni on voimakkaimmillaan kostealla säällä tai talvella, kun johtimiin muodostuu huurretta. Koronapurkauksen välttäminen täydellisesti on käytännössä lähes mahdotonta, mutta koska ääni on aina merkki energiahäviöstä, se pyritään jo senkin takia pitämään mahdollisimman pienenä. Koronaa esiintyy lähinnä 400 kV jännitetasolla.

Kulutusjousto / Kysyntäjousto

Sähkön kulutuksen jousto eli kulutusjousto on sähkönkäytön hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön muuttuvan tuotantotilanteen mukaan. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä tuotetaan paljon ja vähäpäästöisesti ja sen hinta on edullista. Kotitaloudet voivat joustaa kulutuksessa ja vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen käyttämällä sähköä järkevästi ja tarpeen mukaan, välttämällä suuritehoisten laitteiden yhtäaikaista käyttöä sekä siirtämällä energiankulutusta ajankohtaan, jolloin se on edullista. Apuna voi käyttää älykästä sähkömittaria, automatiikkaa ja uusia palveluja. Parhaiten kulutuksen joustoon soveltuvat pientalot, joissa kulutus on suurta ja sähköä käytetään esimerkiksi talon tai käyttöveden lämmitykseen tai sähköauton lataukseen.

Kytkinlaitosliityntä

Kytkinlaitosliitynnällä tarkoitetaan liittymistä kantaverkon 400 kV, 220 kV tai 110 kV kytkinlaitokseen.

Käyttöhäiriö

Käyttöhäiriö on yllättävä, äkillinen ja odottamaton tilanne verkon käytössä. Käyttöhäiriö aiheutuu aina viasta jossakin sähkönsiirtoon vaikuttavassa laitteessa tai järjestelmässä ja voi laajeta uusien vikojen vuoksi.

Lintu- ja huomiopallot

Muuttolintujen reiteille tai pesimispaikkojen läheisyyteen voidaan erityiskohteissa asentaa varoituspalloja johtimiin. Tiedot havaituista törmäyskohteista on hyvä kertoa Fingridille, joka päättää lintupallojen asennuksista. Ilmailuliikenteen varoituspalloja asennetaan Ilmailulaitoksen edellyttämiin kohteisiin.

Mittausalue

Mittausalueella tarkoitetaan kantaverkkoa, jakeluverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa ja niiden osaa sekä sellaista kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä.

NBM

Nordic Balancing Model eli pohjoismainen tasehallintahanke. Yhteispohjoismainen monivuotinen hanke sähkömarkkinoiden kehittämiseksi. Uudessa tasehallintamallissa tasapainotus hoidetaan tarjousalueittain ja Suomi hoitaa jatkossa itse oman tarjousalueen tasapainotuksen. Suurin muutos sidosryhmille on siirtyminen 15 minuutin taseselvitykseen eli varttitaseeseen vaiheittain toukokuusta 2023 alkaen. Lisätietoa >

NordREG

Pohjoismaisten regulaattoreiden organisaatio, jonka tavoitteena on yhteistyössä edistää lainsäädännöllisen ympäristön kehittymistä ja edellytyksiä pohjoismaisten ja eurooppalaisten markkinoiden kehitystä ohjaavaan suuntaan.

N-1 -kriteeri

Sähköverkon suunnittelussa ja käytössä yleisesti käytettävä periaate, jonka mukaan 400 ja 220 kilovoltin silmukoidussa verkossa varaudutaan siihen, että tavanomaiset yksittäiset viat ja vikaantuneen komponentin irtoaminen kestetään ilman tuotannolle tai kulutukselle aiheutuvaa keskeytystä sekä ilman seurannaisvikoja.

PPA

PPA-sopimuksella tarkoitetaan pitkäaikaista sähkönostosopimusta, jossa tyypillisesti suuri sähkönkäyttäjä tai joukko pienempiä sähkönkäyttäjiä sopii ostavansa sähköntuottajalta tietyn määrän sähköä sopimuksen mukaiseen hintaan esimerkiksi 10-20 vuoden ajan.

Puhdas sähköjärjestelmä (myös vähähiilinen sähköjärjestelmä)

Puhtaalla sähköjärjestelmällä tarkoitetaan sähköjärjestelmää, jossa sähkön tuotanto perustuu pääosin hiilidioksidipäästöttömään tuotantoon, kuten tuuli-, aurinko-, bio-, vesi- tai ydinvoimaan.

Pullonkaulatulot

Pullonkaulatuloa syntyy, kun tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri markkinoiden kysynnän kattamiseen. Tällöin tarjousalueet eriytyvät omiksi hinta-alueiksi. Tässä tilanteessa alhaisemman hinnan alueella toimiva myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Hintaerosta aiheutuvat ylijäämätulot, eli pullonkaulatulot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen maksaa nämä tuotot kantaverkkoyhtiöille. Pullonkaulatulojen käyttöä sääntelee EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan Fingrid käyttää saamansa pullonkaulatulot siirtokyvyn kasvattamiseen rajajohdoilla.

Päivänsisäinen markkina

Päivänsisäisellä eli intraday-markkinalla tarkoitetaan sähkön markkinapaikkaa, jolla käydään kauppaa jatkuvasti lähellä sähkön toimitushetkeä. Päivänsisäinen kaupankäynti antaa markkinatoimijoille mahdollisuuden tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja kulutuksensa reaaliaikaisemmin ja tukea koko sähköjärjestelmän tasapainotusta. Päivänsisäinen markkinapaikka tunnetaan myös nimellä XBID (Cross-Border Intraday Market).

Päästökauppa

Päästökauppa on järjestelmä, jossa hiilidioksidipäästölle (CO2) määräytyy hinta. Muun muassa sähkön tuotanto, josta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, on velvoitettu hankkimaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Suomi on mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä.

P2X

Power-to-X (P2X) on teknologia, jolla uusiutuva sähköenergia voidaan muuttaa vedyksi, muiksi polttoaineiksi, kemikaaleiksi ja materiaaleiksi. Suomeksi voidaan puhua sähköstä tuotteeksi -ratkaisuista. P2X:n ydinteknologia on elektrolyysi, jossa vetyä tuotetaan sähkön avulla vedestä. Motiivina uusien P2X-ratkaisujen kehittämiseen on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

Rajasiirtoyhteys

Rajasiirtoyhteydet ovat kantaverkkomme yhteyksiä Suomen rajojen ulkopuolelle. Fingridin investoinnit kantaverkkoon koostuvat rajasiirtoyhteyksien ja Suomen sisäisen päävoimansiirtoverkon kehittämisestä sekä olemassa olevan verkon uusimisesta ja perusparannuksista.

Ramping-rajoitus

Ramping- eli tehomuutosrajoituksella pienennetään hetkellisiä suuria sähköjärjestelmän tehomuutoksia kahden peräkkäisen markkina-aikayksikön välillä eli esim. varttien vaihteessa. Näin varmistetaan luotettavaa sähkönsiirtoa.

Reaaliaikamarkkinat

Reaaliaikamarkkinoilla tarkoitetaan reaaliajassa tai hyvin lähellä sitä olevia sähkömarkkinoita, kuten säätösähkö- ja reservimarkkinoita.

Reservi

Sähköjärjestelmän reservi on säätökykyinen voimalaitos, kulutuskohde tai sähkövarasto, joka osallistuu Fingridin ylläpitämille reservimarkkinoille ja joka korvausta vastaan säätää tehoaan sähköjärjestelmän tarpeen mukaan sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseksi.

Reservimarkkinat

Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Sähkömarkkinaosapuolet laativat etukäteen suunnitelman kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainotuksesta, mutta käyttötunnin aikaisten poikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä, joita Fingrid hankkii ylläpitämiltään markkinoilta. Näitä ovat esimerkiksi taajuusohjatun häiriöreservin ja käyttöreservin markkinat.

Siirtokeskeytykset

Kantaverkon osien kunnossapitoa ja muutostöitä varten on järjestettävä suunniteltuja siirtokeskeytyksiä eli otettava verkon osia tilapäisesti pois käytöstä.

Siirtokeskeytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa siirtoyhteys ei voi siirtää sähköä. Siirtoyhteyksiä ovat voimajohto, muuntaja, pääkisko, tasavirtalinkkiyhteys, sarjakondensaattori, rinnakkaiskondensaattori ja reaktori. Siirtokeskeytyksiä tarvitaan, kun verkkoa rakennetaan, korjataan tai huolletaan.
Siirtokeskeytykset suunnitellaan hyvissä ajoin.

Siirtovarmuus

Sähkön siirtovarmuutta ylläpidetään ja valvotaan jatkuvasti. Seurattavia suureita ovat esimerkiksi häiriökeskeytysten lukumäärä ja niiden kestoaika. Kantaverkkoa suunnitellaan ja käytetään niin, ettei yksittäinen vika johda laajenevaan koko kantaverkkoa käsittävään häiriöön.

SMR (Small Modular Reactor) eli pienydinvoimala

SMR on pieni, sähköteholtaan alle 300-megawattinen modulaarinen ydinreaktori. SMR-voimalat ovat tehdasvalmisteisia ja ne viedään tuotantopaikalle suurina kokonaisuuksina. Sarjatuotannolla rakentaminen on nopeaa ja kustannustehokasta.

Suomen sähköjärjestelmä

Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. Se on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteydet, joilla pohjoismainen järjestelmä on yhdistetty Venäjän ja Baltian voimajärjestelmään. Yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty tasasähköyhteyksillä myös Keski-Euroopan järjestelmään. Sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa 2022.

Sähkömarkkinatoimijat

Sähkömarkkinatoimijoilla tarkoitetaan sähkön tuottajia, verkonhaltijoita, sähkön myyjiä ja sähkön käyttäjiä, mukaan lukien kotitaloudet, jotka osallistuvat sähkömarkkinoille.

Sähkön johdannaismarkkinat

Sähkön johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla, DS-futuureilla ja optioilla. Tarve sähkön johdannaismarkkinalle syntyy markkinatoimijoiden riskienhallinnasta sähkön hinnan vaihdellessa.

Sähköpula

Sähköpula katsotaan syntyneeksi, kun tuotanto ja tuonti sekä kulutuksen joustot eivät riitä kattamaan kulutusta. Tällöin kulutusta joudutaan hetkellisesti rajoittamaan. Fingridillä on mahdollisen sähköpulan varalle kolmiportainen menettely, joka kuvaa tilanteen vakavuusastetta. Lisätietoa >

Sähköpörssi

Sähköpörssi on julkinen kauppapaikka sähkön myyntiä ja hankintaa varten.

Sähköverkko

Sähköverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, sähköasemista sekä sähköverkon käyttöä ja sähköverkkopalveluiden tuottamista palvelevista muista sähkölaitteista ja ohjelmistoista muodostettua kokonaisuutta, joka on tarkoitettu sähkön siirtoon tai jakeluun.

Säästä riippuva tuotanto

Säästä riippuva tuotanto tarkoittaa tuotantokapasiteettia, jonka kulloinenkin sähkön tuotanto riippuu vallitsevasta säätilasta. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoima ovat sään mukaan vaihtelevaa tuotantoa.

Säätösähkömarkkinat

Säätösähkömarkkinoiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä sähköjärjestelmän tarpeen mukaan. Ylössäätö tarkoittaa tuotannon lisäämistä tai kulutuksen vähentämistä. Alassäätö tarkoittaa tuotannon vähentämistä tai kulutuksen lisäämistä.

Säätösähkö ja säätöalue

Säätösähkömarkkinoiden avulla tasapainotetaan reaaliajassa sähkön tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Fingrid tilaa säätösähkömarkkinoilta ylös- tai alassäätöä, eli säätösähköä tarpeen mukaan. Tilanteessa, jossa rajasiirtoyhteydet Suomen ja Pohjoismaiden välillä ovat täydessä käytössä, muista Pohjoismaista ei voi tuoda enempää säätösähköä. Tällöin voidaan hyödyntää vain suomalaisia säätösähkötarjouksia. Tämä tarkoittaa, että Suomi on omana säätöalueenaan.

Tasehallinta

Fingrid vastaa Suomen sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta.

Tasepoikkeama

Tasepoikkeamalla tarkoitetaan tasevastaavan taseessa olevan sähkön tuotannon, hankinnan, kulutuksen ja myynnin välistä poikkeamaenergiaa taseselvitysjaksolla.

Taseselvitys

Taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittäminen, jonka tuloksena saadaan kunkin sähkömarkkinoiden osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama.

Tasevastaava

Sähkömarkkinoiden osapuoli, joka tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja hankintansa sekä sähkön käyttönsä ja toimitustensa erotuksen tasesähköyksikön toimittamalla tasesähköllä.

Tehoreservi

Tehoreservi turvaa sähkön toimitusvarmuuden huippukulutustilanteissa talvikuukausina niissä tilanteissa, missä markkinaehtoista sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla. Vuodesta 2007 voimassa ollutta tehoreservijärjestelmää on käytetty muutaman kerran. Tehoreservi perustuu lakiin; sen määrän ja siihen kuuluvat voimalaitokset ja kulutuskohteet päättää Energiavirasto, ja sen hallinnoinnista ja käyttöönotosta vastaa Fingrid.

Tehotasapainoennuste

Tehotasapainoennusteessa arvioidaan Suomen käytettävissä olevaa sähkön tuotantokapasiteettia ja kulutuksen kasvua talven pakkasten myötä. Ennuste on tarkoitettu sekä asiakkaiden että median käyttöön. Fingridin lukuja käytetään osana pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa tehtävää yhteistä ennustetta. Samoin eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät vastaavan tehotasapainoennusteen, jossa Suomea koskevat tiedot ovat mukana.

Toimitusvarmuus

Toimitusvarmuus tarkoittaa sitä, kuinka luotettavasti sähköä on saatavissa

Tunninvaihdesäätö

Säätö, jolla siirretään Pohjoismaiden tai Suomen tunninvaihdeongelmien pienentämiseksi suunnitellut tuotannon muutokset alkamaan 15 minuuttia suunniteltua ajankohtaa aikaisemmin tai myöhemmin.

Tuntihinta

Fingridin maksuton mobiiliapplikaatio, jonka avulla voi seurata pohjoismaisen sähköpörssi Nord Pool Spotin julkaisemaa Suomen aluehintaa. Hintatietojen avulla sähkönkäyttöä voidaan vähentää silloin, kun sähkö on kallista ja vastaavasti hyödyntää halvimmat tunnit. Tuntihinta-palvelu hälyttää, jos sähkön tuntihinta ylittää käyttäjän asettaman hälytysrajan. Lisätietoa >

TYNDP

Koko Euroopan Unionin alueen kattava kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development Plan).

Varavoima

Fingrid vastaa Suomen sähköntuotannon ja -kulutuksen välisen hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta eli tasehallinnasta ja häiriötilanteiden nopeasta selvittämisestä. Häiriötilanteita varten Fingridillä on käytössään nopeaa häiriöreserviä eli omia voimalaitoksia, vuokrattuja voimalaitoksia sekä ostettua reserviä, jotka yhdessä säätösähkömarkkinoilla olevan kapasiteetin kanssa muodostavat riittävän kapasiteetin eri vikatilanteita varten. Nopeaa häiriöreserviä on yhteensä yli 1 000 megawattia.

Varttitase (15 min. ISP)

Suomessa ja koko Euroopassa siirrytään energiamurroksen myötä lyhyempään, 15 minuutin taseselvitysjaksoon sekä kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita. Muutos tapahtuu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vaiheittain toukokuusta 2023 alkaen. Lisätietoa >

Verkkosääntö

Verkkosäännöt koskevat liityntöjä, verkon käyttöä sekä markkinoita ja tukevat EU:n tavoitetta eurooppalaisista sähkön sisämarkkinoista. Verkkosäännöt ovat eurooppalaisia asetuksia ja EU:n jäsenvaltioissa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Niiden käyttöönotosta vastaavat jäsenvaltiot. Lisätietoa >

Vuorokausimarkkina

Vuorokausimarkkinalla eli day ahead -markkinalla tarkoitetaan sähkön markkinapaikkaa, jolla käydään kauppaa seuraavalle vuorokaudelle myytävästä ja ostettavasta sähköstä. Pohjoismaissa vuorokausimarkkinaa ylläpitää Nord Pool ja markkina tunnetaan myös nimellä Elspot.

V2G-teknologia eli ajoneuvosta verkkoon -teknologia

V2G (Vehicle-to-Grid) tarkoittaa, että sähköauton sähköjärjestelmä on rakennettu myös liikkuvaksi akustoksi, jolloin sähköajoneuvojen energia voidaan siirtää auton akusta takaisin sähköverkkoon. Kaksisuuntainen lataus tarkoittaa, että auton akkua voidaan lataamisen lisäksi purkaa. Ssähköautojen suurikapasiteettisia akkuja ei V2G-teknologiassa pidetä pelkästään sähköauton voimanlähteenä, vaan akkuja voidaan hyödyntää monipuolisemmin erilaisissa käyttötarkoituksissa, esimerkiksi sähköverkon varmuusvarastoina.

Anna vinkki sanasta, jonka selitystä kaipaat. Lähetä viesti osoitteeseen viestinta@fingrid.fi.